– Otan syntyneen ehdotuksen eläkeuudistukseksi tyytyväisenä vastaan. Kiitän työryhmää ja työmarkkinakeskusjärjestöjä hyvästä työstä. Hallitus perehtyy tarkemmin ehdotuksen sisältöön kuluvan viikon aikana sekä arvioi, täyttääkö se uudistukselle asetetut tavoitteet, pääministeri Petteri Orpo lausui positiiviseen sävyyn viestipalvelu X:ssä.

Eläkesovusta saataneen tarkkaa tietoa loppuviikosta tai tulevalla, mutta Helsingin Sanomat on jo onnistunut hankkimaan tietoonsa uudistuksen sisällön. Demokraatinkin tietojen mukaan HS:n tiedot pitävät paikkaansa.

Demokraatti tavoitti tänään julkisen sektorin työeläke­vakuuttajan Kevan toimitusjohtajan Jaakko Kianderin kommentoimaan uudistusta HS:n tietojen pohjalta.

– Ei ole yllättävää, että mennään tähän suuntaan. Pidän sitä myönteisenä, koska se mahdollistaisi laajemman osakesijoittamisen.

– Luulen, että vaikutus olisi tällainen, mikä olisi ihan hyvä. Ehkä paljon yli 60 prosentin ei kannata lähteä menemäänkään.

Kevaa itseään eivät koske vakavaraisuussäännöt kuten yksityisiä eläkelaitoksia, koska julkisella puolella ei ole yksilöllisesti katettavia eläkevastuita. Se onkin nostanut sijoitustoimintansa riskitasoa.

Kevalla ei ollut edustusta nyt työnsä päättäneessä työryhmässä.

ELÄKKEIDEN vuotuisiin indeksikorotuksiin tulee vuodesta 2030 alkaen käyttöön uusi ”inflaatiovakauttajaksi” kutsuttu leikkuri. Työeläkeindeksi ei voisi kahden vuoden tarkastelujaksossa kasvaa enempää kuin palkkakerroin. Tätä uudistusta Kiander sanoo yllättäväksi asiaksi.

– Ajattelin, että haettaisiin mekanismia, jolla voisi enemmänkin vakauttaa järjestelmän rahoituspohjaa, Kiander toteaa.

Hän huomauttaakin, että yksittäinen inflaatiojarru toteutuisi lähinnä melko poikkeuksellisissa tilanteissa eikä sillä ole kovin suurta vakauttavaa vaikutusta.

– Minä luulen, että tällaiset tilanteet, ovat aika harvinaisia, missä eläkkeet nousisivat nopeammin kuin palkat.

Kuitenkin esimerkiksi 2023 työeläkkeisiin tehtiin kovan inflaation vuoksi 6,8 prosentin korotus palkkojen noustessa paljon vähemmän. Tällaisia tilanteita, joihin inflaatiojarru purisi, ei ole kuitenkaan juuri lainkaan nähty.

Kiander summaakin, että inflaatiojarru tarkoittaisi sitä, että eläkkeellä olevien riski nousee vähän.

– Voi olla, että jossakin tilanteessa heidän indeksikorotusta leikataan, mutta sekin tuntuu aika harvinaiselle keissille. Mitään olennaista tässä ei tunnu tapahtuvan.

Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry puolestaan on kertonut tiedotteessaan seuraavansa huolestuneena uutisointia indeksileikkurista. Etujärjestön mielestä se on Suomen koko eläkeläisväestölle ”ankara isku”. Järjestö huomauttaa, että eläkkeiden ostovoiman turvaavat indeksit ovat eläkeläisille käytännössä ainoa keino parantaa eläkkeitään.

Suurin riski järjestelmässä liittyy Kianderin mielestä väestökehitykseen.

– Siihen tämä vakauttaja ei näytä reagoivan mitenkään ainakaan näiden nykyisten tietojen pohjalta, hän ihmettelee.

Sinänsä pettynyt uudistukseen Kiander ei kuitenkaan ole.

– Tämä on ihan käypäinen uudistus, mutta ehkä se ei mennyt ihan niin pitkälle kuin ajattelin, että olisi voinut mennä.

KESKUSKAUPPAKAMARIN pääekonomisti Jukka Appelqvist kommentoi viestipalvelu X:ssä uudistusta sanoen, että ilmeisesti ei tehdä juurikaan mitään muuta kuin mahdollistetaan suurempi osakeriski.

– Ja nuoret tietenkin kantavat (eli suomeksi maksavat) isomman riskin. Toivotaan parasta, hän jatkaa.

Kiander sanoo, ettei näe, että uudistuksessa olisi isoa riskiä nuorille. Sen sijaan jos osakesijoittaminen tuottaa pitkällä aikavälillä paremmin, se nimenomaan hyödyttäisi nuoria ikäluokkia eläkerahastojen kasvaessa nopeammin.

– Näkisin tämän kyllä enemmän nuoria hyödyttävänä ratkaisuna.

Ansiosidonnaisen tai opiskelun aikaisiin eläkekertymiin uudistuksissa ei ilmeisesti puututa, sellaista tietoa ei ainakaan ole tullut julkisuuteen.

Kiander kuittaa tämän ”työmarkkina-asiaksi”, josta on varmaan keskusteltu mutta on päädytty siihen, että ne saavat jäädä rauhaan.

HALLITUKSEN mukaan eläkeuudistuksen tulee vahvistaa julkista taloutta pitkällä aikavälillä noin 0,4 prosenttiyksiköllä suhteessa bruttokansantuotteeseen, mikä vastaa noin miljardia euroa vuoden 2023 tasossa. Vielä hallitusneuvottelujen aikana puhuttiin jopa parin miljardin uudistustarpeesta.

Demokraatin tietojen mukaan uudistus vahvistaisi taloutta peräti 0,57 prosenttiyksiköllä. Saman luvun on kertonut myös STT.

Kiander laskee nopeasti päässä, että arvioitu vaikutus olisi noin 1,5 miljardia euroa järjestelmälle pitkällä aikavälillä eli työryhmälle määritelty tavoite ylittyisi numeraalisestikin selvästi.

Luvut perustenevat Eläketurvakeskuksen tekemiin laskelmiin.

Kiander summaa lukujen tulevan luontevasti siitä, että rahaa sijoitetaan enemmän osakkeisiin, joissa tuotto-odotukset ovat muita sijoituskohteita korkeammat.

– Eläkevarojahan on kuitenkin jo melkein 300 miljardia, joten aika pienikin tuottoprosentin kasvu tuottaisi tuon verran.

KUN Kianderia pyytää arvioimaan, kuuluuko tähänastisten tietojen perusteella eläkeuudistuksesta enemmän työntekijäpuolen vai työnantajapuolen näkemykset, hän sanoo, että oikeastaan molemmat osapuolet saivat läpi sen, mitä halusivat.

– Työnantaja halusi, että (eläke)maksu ei nouse ja siitähän nyt sovittiin, että maksu pidetään nykytasolla ja työntekijäpuoli taas halusi, että etuuksia ei leikata, eikä niitäkään minun mielestäni oikeastaan leikata lukuun ottamatta tätä yhtä mahdollista indeksien leikkuria, joka kuitenkin varmaan toteutuu aika harvoin. Tässä mielessä voi sanoa, että molemmat saavuttivat tavoitteensa ja keino siihen oli sijoitusuudistus.

Työmarkkinajärjestöt sopivat vakauttavansa eläkemaksun tason 24,4 prosenttiin vuosiksi 2026-2030.

Kiander arvioi, että varmasti ajatus on, että maksu voisi olla pidemmänkin aikaa vakaana. Viimeistään vuoden 2030 tienoilla lasketaan, missä silloin ollaan.

– Jos asiat kehittyvät oletetulla tavalla, silloinhan tämä maksu voisi olla paljon pidempäänkin vakaana, Kiander uskoo.

Jo näillä spekseillä?

– Kyllä.

HELSINGIN Sanomat kertoi sovun tarkoittavan myös sitä, että työeläkeyhtiöiden mahdollisuutta käyttää niin sanottu velkavipua laajennetaan koskemaan kaikkia työeläkeyhtiöiden tytäryhtiöiden kiinteistösijoituksia.

Tätä Kiander ei pidä suurena muutoksena nykytilanteeseen. Nykyisin eläkeyhtiöt voivat perustaa kiinteistöyhtiöitä, joissa he ovat mukana omistajina ja kiinteistöyhtiöt voivat ottaa velkaa. Jatkossa velkavipua voisi käyttää samalla tavalla suorissa kiinteistösijoituksissa. Toki silläkin on merkitystä, kuinka paljon velkaa voi ottaa. Tästä ei ole tietoa.

Uudistukseen kuuluu myös se, että työeläkeyhtiöiden mahdollisuutta niin sanottuun takaisinlainaukseen rajoitetaan.

Yritykset voivat lainata eläkeyhtiöiltä takaisin rahaa niiden eläkerahastoihin maksamista eläkemaksuista. Vastaisuudessa yritys saa lainata takaisin enintään 10 miljoonaa euroa. Ennen tällaista suoraa summaa ei ole suoraan määritelty.

Kiander arvioi muutoksen liittyvän sijoitusuudistukseen. Takaisinlainausmahdollisuutta halutaan rajoittaa sen vuoksi, jottei tulisi tilannetta, jossa huonona vuotena asiakasyhtiöt haluaisivat lainata paljon rahaa eläkeyhtiöstä, jossa sillä hetkellä ei olisi likvidiä rahaa.

Kiander toteaa, että normaalioloissa uudistuksella ei ole yrityksiin mitään vaikutusta, koska takaisinlainausta käytetään hyvin vähän. Kyseessä on ollut lähinnä kriisiajan poikkeusväline. Sitä on saatettu hyödyntää vaikkapa finanssikriisin ja koronakriisin aikana.

Vaikuttaako tämä sitten yritysten selviytymiseen kriisiaikoina?

– Luulen, että sitä ei ole kovin paljon pohdittu, vaikuttaako se siihen, vai keksitäänkö siihen kriisin aikana muita poikkeusvälineitä.