Kuntien talousarviot herättävät joka syksy keskustelua, ja syystä. Talousarvio on valtuuston tärkein vuosittainen päätös, sillä siinä määritellään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset raamit seuraavalle vuodelle.

Olen keskustellut kollegoiden kanssa eri puolilta Suomea, ja esiin nousee yksi huomio: talousarvioprosessien välillä on huomattavia eroja. Joissakin kunnissa valmistelu on läpinäkyvää ja pitkäjänteistä, ja poliittiset ryhmät osallistuvat kokonaisuuden muodostamiseen varhaisessa vaiheessa.

Toisissa hallituksen esitys kohtaa todellisen poliittisen käsittelyn vasta valtuuston loppumetreillä. Se vaikuttaa siihen, minkälaista politiikkaa syntyy.

Talousarvio on aina arvovalinta. Se kertoo, mitä pidämme välttämättömänä ja mitä siirrämme myöhemmäksi.

Vastuullisuutta ei voi määritellä vain säästöjen tai leikkausten kautta. Lyhytnäköisesti toteutettu säästäminen esimerkiksi varhaiskasvatuksesta tai koulutuksesta saattaa näkyä kustannuksissa vuosien päästä huomattavasti suurempina menolisäyksinä muualla.

Toisaalta panostuksia ei voi tehdä ilman taloudellista realismia ja kykyä tarkastella kuntatalouden kokonaisuutta.

Siksi talousarvion muutosesitysten tulisi perustua tietoon ja valmisteluun. Viime hetken lisäykset, pienetkin, vaikuttavat kokonaisuuteen. Niillä on sekä symbolinen että taloudellinen ulottuvuus.

Jos esityksiä ei ole käsitelty lautakunnissa tai arvioitu viranhaltijoiden kanssa, riskinä on, että päätöksiä tehdään ilman vaikutusarvioita, ilman vaihtoehtojen vertailua ja ilman kustannusvaikutusten ymmärtämistä.

Tällöin politiikkaa ohjaa ennemmin halu osoittaa oma aktiivisuus kuin halu vahvistaa kunnan strategista kokonaisuutta.

Hyvä budjettiprosessi edellyttää varhaista ja avointa valmistelua, yhteistä tietopohjaa, samojen lukujen tuijottamista, ja vaikutusten arviointia ennen päätöksentekoa. Ennen kaikkea se vaatii ryhmien välistä keskustelua ennen valtuustokokousta, ei sen aikana.

Kyse on poliittisen kulttuurin laadusta. Budjettiesitysten ja muutosten tulisi heijastaa sitä, että olemme katsoneet samaa kokonaisuutta ja ymmärrämme sen vaikutuksia.

Kun näin toimitaan, syntyy päätöksiä, jotka ovat ennakoitavia, perusteltuja ja kestävät aikaa.

KUNTAPOLITIIKKA ei ole kilpailua siitä, kuka saa nimensä liitetyksi useimpiin esityksiin.

Se on yhteisen talon rakentamista ja sen ylläpitämistä. Valtuutettuina tehtävämme on katsoa asioita oman profiilin yli.

Se ei ole aina helppoa, mutta se on vastuullista, ja juuri sitä kuntalaiset meiltä odottavat. Kuntien tulevaisuus rakentuu päätöksistä, jotka tehdään hyvin valmisteltuina.

Ja niissä on tilaa myös erimielisyydelle, kunhan kaiken perustana on yhteinen ymmärrys.

Kirjoittaja on viestintäasiantuntija ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Vaasasta.