Kuntien ja maakunnan on voitava sopia joustavasti työnjaoista ja tehtävistä muun muassa alueelliset erityispiirteet huomioiden, liitto katsoo.

Kuntaliitto kiinnittää huomiota myös siihen, kuinka hallituksen ajaman sote- ja maakuntauudistus asettaa kuntien talouden ja investointikyvyn ”ennen kokemattomalle koetukselle”.

Kuntaliitto kertoo toistuvasti kiinnittäneensä huomiota, että uudistuksen vaikutukset ja muutoskustannusten suuruusluokka kuntien talouteen on arvioitava kattavasti myös yksittäisten kuntien tasolla.

– Valmistelu tulee tehdä yhteneväisiin laskelmiin perustuen. Tarvittavat muutokset tulee huomioida lainsäädännön valmistelussa ja toimeenpanon edetessä.

Kuntaliitto kannattaa myös liikenneverkon rahoitusta pohtineen parlamentaarisen työryhmän yksimielistä esitystä, jonka mukaan liikenneverkkoa kehitettäisiin 12-vuotisen parlamentaarisesti valmistellun suunnitelman pohjalta sekä tie- ja rataverkon korjausvelan vähentämiseen osoitettaisiin vuosittain vähintään 300 miljoonan euron lisärahoitus.

Samalla Kuntaliitto muistuttaa, että kuntien infrassa on huomattavasti valtion ylläpitämää tieverkkoa laajempi korjausvelka.

– Kuntakonserneilla on tuoreen selvityksen mukaan noin 9,0 miljardin euron suuruinen pelkästään rakennuskantaan kohdistuva korjausvelka, josta laskennallinen katettava osuus on noin 4,0 miljardia euroa. Lisäksi kuntien muuhun infrastruktuuriin kohdistuu miljardiluokan korjausvelka. Nykyinen kuntien investointitahti ei riitä korjausvelan kattamiseen.

Liitto katsoo lisäksi, että kiinteistöveron uudistusta tulee viedä määrätietoisesti eteenpäin, jotta uudet verotusarvot pystytään ottamaan käyttöön vuoden 2020 kiinteistöverotuksessa.

– Kuntien tulopohjan laajentamista on selvitettävä kehyskaudella osana rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistamista.

Kilpailukykysopimus alensi kuntien työvoimakustannuksia lomapalkkavelan purkautumisen vuoksi jo vuonna 2016. Lomarahaleikkauksesta ja työajan pidennyksestä arvioitu säästö kuitenkin leikattiin kunnilta kiky-valtionosuusleikkauksina täysimääräisesti pois vuonna 2017.

– Koska leikkausta ei tehty perushintojen eli laskennallisten kustannusten kautta, vuodelle 2019 tehtävässä kustannustenjaon tarkistuksessa on vaarana, että kuntien valtionosuutta vähennetään kikystä johtuen osittain kahteen kertaan. Kehyskaudella tehtävissä valtion ja kuntien välisissä kustannustenjaon tarkistuksissa tuleekin kiinnittää erityistä huomiota kiky-leikkausten ja valtionosuuden välisen yhteyden oikeaan toteutustapaan.