Alhaisimmat terveydenhuollon menot olivat Vantaalla, Espoossa, Porissa ja Helsingissä. Vuotuisessa kustannusvertailussa olivat mukana myös Turku, Tampere, Jyväskylä, Oulu, Kuopio ja Kouvola. Vertailuun sisältyivät terveydenhuollon ja vanhustenhoidon palvelut, jotka muodostavat suurimman osan sote-menoista.

Kuntaliitto vertaili myös keskisuurten kuntien sote-kustannuksia. Ne kasvoivat keskimäärin 1,4 prosenttia edellisvuodesta, kun hintojen muutos huomioidaan.

– Tutkimus kertoo hyvistä saavutuksista mukana olevien kuntien osalta. Kunnat tekevät nykyisessä rakenteessa hyvää työtä, sanoo Kuntaliiton sosiaali- ja terveysasioiden johtaja Tarja Myllärinen.

Keskisuurissa kunnissa sote-menot olivat keskimäärin liki 3 500 euroa asukasta kohti. Suurimmat kustannukset olivat Kainuussa, alhaisimmat Kauniaisissa.

Hallitus on asettanut sote- ja maakunta-uudistuksen tavoitteeksi, että sote-menojen vuotuinen reaalikasvu tulisi painaa 2,4 prosentista 0,9 prosenttiin.

– Suurista kaupungeista Porin, Helsingin, Oulun, Kouvolan, Turun ja Vantaan kaupunkien terveydenhuollon ikävakioidut kustannukset alittivat tai pysyivät 0,9 prosentin tavoiteuralla, Myllärinen sanoo.

Keskisuurista kunnista sote-uudistukselle asetetun menokaton alittivat Kotkan, Rovaniemen, Salon, Porvoon, Keravan ja Kauniaisten kaupungit sekä Tuusulan ja Sipoon kunnat. Myös Saarijärven perusturvaliikelaitos Saarikka pääsi tavoitteeseen.

Myllärinen huomauttaa, että tutkimus ei kerro koko kuvaa kuntien sote-menojen kehityksestä.

– Tutkimus ei ota kantaa siihen, mitä niissä kunnissa tapahtuu, jotka eivät ole vertailussa mukana.

Tutkimuksessa ei paneuduttukaan pienten kuntien ja kaupunkien tilanteeseen. Tulevien maakuntien reuna-alueella saattaa olla kuntia, joiden kustannukset eivät pysy nyt kurissa ja sitten se on koko maakunnan tuska.