Tiedot käyvät ilmi Kuntaliiton tilinpäätösanalyysistä, jossa arvioidaan kuntatalouden tilaa viime vuonna.

Kuntaliiton toimitusjohtajan Minna Karhusen mukaan kuntien kulut kasvoivat lähes pelkästään työttömyyden aiheuttamien lisäkulujen vuoksi.

- Muissa tehtävissä, kuten esimerkiksi opetuksessa sekä yhdyskunta- ja ympäristöpalveluissa, kulutaso pysyi ennallaan. Näyttäisikin siltä, että kunnat ylsivät torjuntavoittoon eli rahoittivat heikosta työllisyydestä johtuvia lisäkustannuksia muista tehtävistä sopeuttamalla, sanoo Karhunen Kuntaliiton tiedotteessa.

Työttömien työnhakupalvelut siirtyivät kunnille viime vuoden alussa.

- Valtion kompensaatio vuoden alussa tapahtuneeseen TE-palveluiden siirtoon oli täysin riittämätön. TE-uudistus lisäsi kuntien kuluja noin miljardilla eurolla. Tästä summasta kunnat joutuivat rahoittamaan arviolta yli 200 miljoonaa euroa, Karhunen sanoo.

KUNTIEN yhteenlaskettu tulos oli viime vuonna 740 miljoonaa euroa.

Kunnat myivät omaisuuttaan viime vuonna sadoilla miljoonilla euroilla. Kertaerät paransivat yksittäisten kuntien tulosta merkittävästi.

Yli 80 prosenttia vuoden 2025 tuloksesta syntyi kolmessa kaupungissa. Ilman Helsinkiä, Espoota ja Poria kuntien yhteinen tulos jäisi reiluun 100 miljoonaan euroon.

Porin energiaosakkeiden myynnistä saadut luovutustulot siivittivät Porin tuloksen kertaluonteisesti poikkeukselliselle tasolle.

Euromääräisesti heikoimmat tulokset tehtiin Vantaalla, Tampereella ja Oulussa.

- Työttömyys keskittyy usein maakunnan kasvukeskuksiin, mikä rokottaa etenkin isojen kaupunkien taloutta, korostaa Kuntaliiton kehittämispäällikkö Mikko Mehtonen tiedotteessa.

Tämä näkyy sekä verotuloissa että työttömyysturvan kuntaosuudessa.

Asukaskohtaisissa tarkasteluissa heikoimpaan ääripäähän nousevat Karkkila, Taivalkoski ja Ähtäri.