Heikoimmat talousnäkymät taas ovat suurissa kaupungeissa, mutta ratkaisuksi menolisäyksiin nähdään sopeutusohjelmat eli palveluleikkaukset esimerkiksi veronkorotusten sijaan.

Syyskuun ensimmäisellä viikolla toteutettuun Kuntaliiton talousbarometriin vastasi 193 kunnan talousjohtajaa. Manner-Suomessa on 292 kuntaa.

Johtajien mukaan talouden tila kunnissa on heikentynyt jonkin verran kevään kyselyyn verrattuna. Keskimääräinen arvio kunnan talouden nykytilasta oli talousjohtajien mukaan nyt 3,4 arviointiasteikon ollessa 1-6. Kevään 2025 talousbarometrissä arvio oli 3,8.

Medialle järjestetyssä Teams-infossa Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio huomautti, ettei maakunnallisia tai kuntakokoryhmittäisiä keskiarvotietoja ole barometrissä painotettu kunnan asukasluvulla, joten yhdenkin kunnan vastaukset voivat vaikuttaa lopputulokseen suuresti.

– Yleinen taloustilanne ei ole elpynyt, ja työttömyys on noussut ennätyskorkealle. Sen myötä kuntien tulot ovat kasvaneet odotettua hitaammin ja kustannukset lisääntyneet muun muassa palkkakustannusten, tehtävien laajentumisen, rahoitusvastuiden ja työttömyysmenojen kasvaessa, Punakallio kommentoi.

Kun ihmiset irtisanotaan ja heidät pudotetaan ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiristä, kasvavat työttömyys-, toimeentulotuki- ja muut sosiaalimenot.

Punakallio myönsi, että tämä yhdessä monessa kunnassa käynnissä olevien sopeutusohjelmien eli käytännössä kuntalaisten palvelujen leikkausten kanssa vaikuttaa sekä kuntien talouteen että käsitykseen tulevista näkymistä.

– Tästä huolimatta odotukset tulevista talousnäkymistä heikentyivät kevään barometristä vain hieman, hän sanoi.

TALOUSBAROMETRIN mukaan lähes koko kuntakenttä on lisäsopeutuspaineiden edessä. Valtaosa vastaajista eli 85 prosenttia arvioi kuntansa sopeutustarpeiden olevan vähintään kohtalaisia. Huomattavia sopeutuspaineita on tänä syksynä useissa kymmenissä kunnissa.

Sen sijaan veronkorotuksilla kuntataloutta ei aiota (tai haluta) hoitaa. Kun kyselyssä tiedusteltiin talousjohtajien näkemystä kunnallisveroprosentin korotuspaineesta, valtaosan mielestä sitä ei ole.

Vain vajaa neljännes vastaajista arvioi, että kunnallisveroprosenttiin kohdistuu korotuspainetta. Paineet ovat keskisuurissa kaupungeissa hieman muita ryhmiä suuremmat.

– Kuntatalouden tila on tiukentunut ja paineet sopeuttamiselle ovat kasvaneet. Siihen nähden arvioita kunnallisveroprosentin muutospaineista voidaan pitää maltillisena. Paineet olisivat huomattavasti korkeammalla tasolla, jos valtio olisi leikannut kuntien valtionrahoitusta vuoden 2026 alussa nykyistä enemmän. Toki vasta käytännön budjetoinnissa nähdään, miten veronkorotusten kanssa kunnissa toimitaan, Minna Punakallio kommentoi.

Demokraatin kysymykseen siitä, montako aidosti pärjäävää kuntaa Suomessa on ja onko tilanteeseen tullut muutosta viime vuodesta, ei liiton mukaan löydy tämänhetkisestä aineistosta suoraa vastausta.

– Puolen vuoden tarkastelujakso on liian lyhyt ja sisältää liikaa muuttujia. Kärjistäen voisi sanoa, että vain Helsingin talous on kunnossa, mutta siihenkin kohdistuu esimerkiksi voimakkaita investointipaineita, muotoili Punakallio.

Kuntaliiton kehittämispäällikön Mikko Mehtosen mukaan näyttää kuitenkin selvältä, että heikosti pärjäävien kuntien määrä tulee tänä vuonna kasvamaan.

KUNTALIITON mukaan kuntien taloudellinen liikkumavara on kapenemassa, mikä vaikeuttaa jo peruspalveluiden järjestämistä.

– Viimeistään nyt on aika käynnistää keskustelu siitä, miten kunnat pystyvät järjestämään palvelut myös tulevaisuudessa. Kuntaliitto pitää tarpeellisena, että käynnistetään kansallinen parlamentaarinen työ, jossa linjataan kunta- ja palvelurakenteen uudistamisesta, vaatii Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen liiton tiedotteessa.

Minna Punakallion mukaan erilaisista sopeutusohjelmista on tullut Suomen kunnissa ”lähes normaalitila”. Tällä taas voi nähdä olevan vaikutuksensa sekä asukkaiden uskoon kuntademokratian toimivuuteen että tulevaisuudenuskoon ylipäätään.