Eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Kurvisen mukaan syy on hallituksen EU-politiikka ja etenkin löperö linja EU:n yhteisvelkaan. Keskustalle yhteisvelka ei käy edes siinä tapauksessa, että sillä tuettaisiin Ukrainaa.

Myös SDP löi yllättäen pöytään oman epäluottamuslauseensa.

Keskustan varapuheenjohtaja Petri Honkonen, joka on myös puolueen eurovaaliehdokas, sanoi tänään eduskunnassa Kurvisen kanssa pitämässään tiedotustilaisuudessa, että Ukrainaa on tuettava, mutta ei yhteisvelalla.

– Näyttääkin siltä, että Ukrainan tukemiseksi otettava yhteisvelka on eräänlainen sisäpoliittinen sumuverho, jolla hallitus yrittää ujuttaa suomalaisia hyväksymään EU:n yhteisen velan ja sen lisäämisen ilmastopoliittisiin tavoitteisiin, Honkonen väitti.

Keskusta rummuttaa nyt vahvasti, että hallitus olisi ottamassa yhteisvelkaa. Hallituksessa keskustan näkemyksistä ollaan eri mieltä, vaikka pääministeri Petteri Orpo (kok.) ei olekaan täysin sulkenut pois yhteisvelkaa Ukrainan tukemiseksi.

Kun Iltalehden eurovaalitentissä puolueiden edustajilta kysyttiin eilen, pitääkö EU:lla olla mahdollisuus ottaa lisää yhteisvelkaa, keskustan ohella esimerkiksi kokoomuksen (Petteri Orpo), SDP:n (Antti Lindtman) ja perussuomalaisten (Riikka Purra) edustajat vastasivat ei. Puolueet ovat tuoneet esiin omia ajatuksiaan siitä, miten Ukrainan tukemisesta pidetään kuitenkin huolta.

Eri puolueista on huomautettu keskustalle, että se oli edellisessä hallituksessa hyväksymässä EU:n elpymispakettia. Pari vastaan äänestänyttä puolueen kansanedustajaa saivat jopa varoituksen.

KESKUSTAN varapuheenjohtaja Petri Honkonen pitää tiukasti kiinni keskustan nykyisestä näkemyksestä.

– Minä haluan korostaa vielä sitä, että tämähän on tietynlainen sumuverho tämä Ukrainan yhteisvelasta keskustelu. Tuolla muualla Euroopassa niin sanotusti Euroopan isot pojat ja tytöt keskustelevat ihan eri tarkoituksessa tästä yhteisvelkajärjestelystä. Tämä on erikoinen tämä Suomessa, myös Suomen median tapa, yhdistää tämä yhteisvelkakysymys ennen kaikkea Ukrainaan, Honkonen kommentoi Demokraatille.

Keskusta on kiinnittänyt kritiikissään huomiota siihen, että suuressa valiokunnassa linjattiin, että valiokunta ”suhtautuu kriittisesti EU-tason rahoitusvälineiden luomiseen”.

”Suhtaudumme kielteisesti uusien, elpymisvälineen kaltaisten EU:n lainanotolla rahoitettavien EU-tason rahoitusvälineiden luomiseen”, keskusta kirjautti Suomen avaintavoitteita EU-vaalikaudelle 2024-2029 käsitelleeseen valiokunnan lausuntoon.

Kurvisen ja Honkosen päivän tiedotustilaisuudessa palattiin myös nykyisin perussuomalaisten eduskuntaryhmän Jani Mäkelän puheisiin EU-selontekoa käsiteltäessä vuonna 2021.

– Joudun tässä siteeraamaan viime vaalikaudelta ryhmänjohtajakollegaani, perussuomalaisten Jani Mäkelää, joka totesi viime vaalikaudella, että kriittinen ja kielteinen ovat eri asioita. Kriittinen tarkoittaa, että lopulta sitten hyväksytään ja siltähän se vaikuttaa nyt, että kuitenkin se kriittinen tarkoittaa, että lopulta sitten hyväksytään, Kurvinen sanoi tiedotustilaisuudessa.

MÄKELÄN sanat ovat tallentuneet eduskunnan täysistunnon pöytäkirjaan (27.10.2021).

– Me myös tiedämme sen, että politiikan kielessä sana ”kriittinen” sisältää voimakkaan negatiivisen arvolatauksen. Joidenkin asioiden suhteen voi olla kriittinen, esimerkiksi maahanmuuton. Kukaan ei vastusta kaikkea maahanmuuttoa, mutta jokainen vastustaa jotain maahanmuuttoa, kun taas tällaisessa EU-paketissa joko ollaan tai siinä ei olla, ei voi olla kriittinen. Kriittinen tarkoittaa loppupeleissä ”kyllä”. Täytyy sanoa ”ei”, Mäkelä lausui tuolloin.

Täysin yksiselitteisesti pöytäkirjasta ei käy ilmi, mihin yksittäiseen asiaan Mäkelä puhuessaan ”kriittisestä” viittaa, mutta tuolloin puhuttiin esimerkiksi elpymispaketista.

Pääministeri Petteri Orpo on puolestaan hiljattain sanonut, että hallituksella on ”kriittinen eli kielteinen” suhtautuminen sen kaltaiseen yhteisvelkapakettiin, joka tehtiin koronapandemian aikana. Pääministeri on myös eduskunnan kyselytunnilla julistanut samaa.

Kurvisen mielestä Orpo ”satuilee” ja sellainen kommentti, että kriittinen on sama kuin kielteinen on ”älyvapaa”.

– Miksi sitä sanaa ei voi muuttaa kielteiseksi? Kyllähän se herättää sen kysymyksen, että onko Jani Mäkelää lainaten tosiaan kriittinen sitä, että lopulta myönnytään ja hyväksytään, Kurvinen sanoo.

JANI Mäkelä totesi Demokraatille tänään, että EU:ssa päätöksenteko on hyvin monipolvista ja joissain kohtaa prosessia ei ole enää mitään neuvoteltavaa.

– Siinä kohtaa on järkevä olla kielteinen, kun ei ole mitään voitettavaa, Mäkelä painottaa.

Mäkelä katsoo, että keskusta oikoo ja yksinkertaistaa asioita ja harjoittaa poliittista populismia.

– Siinä mielessä se on puhdasta populismia, kun ei ole mitään esitystä mistään velasta olemassakaan. Eli pelkästään spekuloidaan tällaisella yhdellä sanalla, että onko se sana hyvä vai paha, kun ei ole mitään esitystä mihin ottaa kantaa, ei edes esitystä puhumattakaan päätöksestä.

Mäkelän mielestä keskusta yrittää saada perussuomalaisilta äänestäjiä takaisin ”mitä epätoivoisimmilla tavoilla” ja nykyinen vääntö on ”jatkoa kyseiselle epätoivolle”.

KESKUSTA on oppositiossa pyrkinyt profiloitumaan tekemällä välikysymyksiä yhdessä Liike nytin kanssa. Viime vaalikauden hallituskumppaneita vihreitä, vasemmistoliittoa ja SDP:tä ei ole hevin kelpuutettu mukaan. Vain kerran tällä kaudella koko oppositio on saanut sovittua yhteisestä välikysymyksestä.

Demokraatti kertoi tänään aiemmin, että keskusta jätti informoimatta koko muuta oppositiota siitä, että se esittää epäluottamuslausetta yhteisvelasta .

– Tuntuu olevan hirveän vaikeaa ymmärtää, että me olemme itsenäinen puolue. Me toimimme itsenäisesti, Antti Kurvinen toteaa.

– Ei meidän tarvitse käydä hyväksymättämässä meidän mielipiteitä Antti Lindtmanin luona.

Hänen mielestään vihreät ja demarit ajavat yhteisvelkaa.

Keskustalla saattaisi olla, myös mikäli kannatus pysyisi nykyisen tasoisena, mahdollisuus kilpailuttaa tulevaisuuden hallitusvaihtoehtoja keskenään. Hallitukselle epäluottamusta esittävä keskusta ei ainakaan tällä hetkellä rakenna hyviä välejä myöskään opposition vasemmistopuolueisiin.

– Meillä on tavoitteena pitkäjänteisesti lisätä suomalaisten luottamusta keskustaan ja sitä kautta sitten palata vaalivoiton kautta hallitukseen. Se on meidän tavoitteemme, Antti Kurvinen sanoo pitäen hallituspohdintoja kuitenkin turhana ja ennenaikaisina tässä vaiheessa.

Se, että keskusta voisi joutua EU:n yhteisvelkaa, myös Ukrainan tukemiseen, kategorisesti vastustaessaan EU:ssa omalta kannaltaan vääränlaiseen seuraan, ei tunnu puoluetta huolettavan.

– Kyllä minä sanoisin, että kannattaisi miettiä myös esimerkiksi SDP:ssäkin ja kokoomuksessa, että missä seurassa Suomi ja meidän talous on kohta, jos me tähän yhteisvelkaan lähdetään. Sitä pitäisi miettiä, koska me olemme häviäjiä ja Suomen intressien ja etujen mukaista ei ole olla mukana yhteisvelassa… Pikemminkin minä kysyisin yhteisvelkaväeltä, että missä porukassa siinä ajaudutaan olemaan, Antti Kurvinen sanoo.