Clarke (s.1942) on kotoisin Britanniasta, Devoret(s. 1953) Ranskasta ja Martinis (s.1958) Yhdysvalloista. Fysiikan Nobel-palkinnon myönsi Ruotsin kuninkaallinen tiedeakatemia.

Palkittu työ oli kolmikon 1980-luvulla tekemä sarja kokeita, jotka liittyivät tunneloitumiseksi kutsuttuun kvanttimekaaniseen ilmiöön, jossa hiukkanen voi kulkea suoraan esteen läpi.

Tutkijat pystyivät kokeellaan osoittamaan muun muassa sen, että näkymättömän kvanttimekaniikan ilmiöt voivat näkyä myös makrotasolla käsin kosketeltavan kokoisessa virtapiirissä.

-  On hienoa päästä näin juhlistamaan sitä, kuinka vuosisadan vanha kvanttimekaniikka jatkuvasti tarjoaa uusia yllätyksiä. Se on myös valtavan hyödyllistä, sillä kvanttimekaniikka on kaiken digitaalisen teknologian perusta, sanoo Nobel-komitean puheenjohtaja Olle Eriksson tiedotteessa.

Lisää aiheesta

Kolme tutkijaa palkittiin lääketieteen Nobelilla immuunijärjestelmän tutkimuksesta

FYSIIKAN Nobel-palkinto luovutetaan saajalleen Tukholman palkintogaalassa 10. joulukuuta. Palkintosumma on 11 miljoonaa kruunua eli noin miljoona euroa, joka jaetaan tasan voittajien kesken.

Fysiikka oli yksi tieteistä, joka mainittiin keksijä ja kemisti Alfred Nobelin alkuperäisessä vuoden 1895 testamentissa, josta Nobel-palkinnot saivat alkunsa.

Vuodesta 1901 lähtien jaettu fysiikan Nobel-palkinto on myönnetty kaikkiaan yli 220 ihmiselle. Näistä vain viisi on ollut naisia. Nuorin nobelisti oli voittaessaan 25-vuotias ja vanhin 96-vuotias.

Viime vuonna fysiikan Nobel-palkinnon saivat John Hopfield Yhdysvalloista ja Geoffrey Hinton Kanadasta. Heidät palkittiin tutkimuksesta, joka on mahdollistanut tekoälyn eli koneoppimisen keinotekoisten neuroverkkojen avulla.