Viron maaliskuisissa parlamenttivaaleissa turvallisuuspolitiikka oli keskeinen puheenaihe, ehkä jopa ratkaisijakin.

Meillä tilanne on toinen: puolueiden turvallisuus- ja puolustuspoliittiset linjaukset pitää etsiä lähes vaaliohjelmalehtisten viimeisiltä sivuilta. Vain keskustan ohjelmassa mainitaan heti kärkeen “Isänmaan turvallisuus”.

Eduskunnalla on keskeinen rooli muun muassa valmius- ja puolustustilalain käyttöönotossa, ja laajemminkin yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden luomisessa. Siksi äänestäjälle olisi tärkeä tietää, millä konkreettisilla tavoilla puolueet aikovat tämän leiviskänsä hoitaa.

Keskityin ainoastaan Natoon, kovaan turvallisuuteen, asevelvollisuuteen ja Venäjään liittyviin linjauksiin.

Mutta ei niistä suurten puolueiden monikymmensivuisistakaan ohjelmajulistuksista juuri enempää konkretiaa löydy. Osa puolueista käsittelee asioita lähinnä iskulausemaisesti.

SDP

”Suomen oman kansallisen puolustuksen kehittäminen perustuu jatkossakin koko maan ja sen väestön puolustamiseen, yleiseen asevelvollisuuteen ja tiivistyvään kansainväliseen yhteistyöhön. Naton jäsenenä Suomi ei hae erivapauksia, vaan kantaa vastuunsa, mutta ei ole luovuttamassa kansallista päätösvaltaansa resurssoinnin, harjoitustoiminnan, pysyvien toimintojen Suomeen sijoittamisen tai ydinaseiden suhteen.”

 Pohjoismainen yhteistyö tärkeintä

 YK:n kyvyttömyys tunnustettava

 huolehditaan puolustusvoimien resursseista ja puolustuskyvystä

 ensi vaalikaudella laaditaan ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko

Kokoomus

”Teemme Suomesta Naton aktiivisen jäsenmaan. Suomi osallistuu Naton toimintaan ilman rajoituksia. Varmistamme, että Suomen maanpuolustus on hyvä.”

 maanpuolustukselle riittävästi rahaa

 turvallisuutta rajoille ja raja-aita

Perussuomalaiset

”Kansallisen edun turvaamisen on toimittava johtotähtenä. Kiinan ja Venäjän asettama haaste on todellinen. Yhteyksiä Pohjolaan ja Baltiaan vaalittava. Kumppanuutta Britannian ja USA:n kanssa syvennettävä.”

 EU on maailmanpolitiikan toissijainen toimija

 Nato-jäsenyyden myötä turpoa ei voi käyttää tahdottoman EU-politiikan tekosyynä

 maanpuolustukselle riittävät resurssit, kutsunnat koko ikäluokalle, asevelvollisuus vain miehille

 Suomi irti Ottawan jalkaväkimiinasopimuksesta

Keskusta

”Suomi on Naton jäsenenä aktiivinen ja aloitteellinen Itämeren alueen, Pohjois-Euroopan ja arktisen alueen kysymyksissä. Oma kansallinen puolustus on vahva perusta. Suorituskyvyistä ja resursseista pitää aina huolehtia.”

 yleinen asevelvollisuus ja kaikkia koskeva kansalaispalvelusvelvollisuus.

 Ruotsi-yhteistyötä lisää, EU:n turvallisuuspoliittista roolia lisää ja sen yhteistyötä Naton kanssa

 esitetään Naton arktisen osaamisen ja koulutuskeskuksen perustamista Suomeen

Vasemmistoliitto

”Ulko- ja turvallisuuspolitiikkamme keskiössä on oltava suomalaisten turvallisuus, Suomen itsenäisyyden takaaminen ja rauhan puolesta työskenteleminen. Suomen on jatkettava Ukrainan tukemista. Puolustusmäärärahat on syytä pitää nykytasolla ja saattaa sovitut hankinnat maaliin. Pohjoismaista yhteistyötä on tiivistettävä.”

 puolustusmenoja ei pidä kasvattaa ilman todennettua tarvetta

 maaperällemme ei haluta muiden maiden sotilastukikohtia, pysyviä joukkoja eikä ydinaseita

 Suomen on Nato-maana valvottava, että Nato sitoutuu kaikessa toiminnassaan YK:n peruskirjaan

Vihreät

”Vihreät haluaa kehittää asevelvollisuutta ja turvata Suomen puolustuskyvyn kaikissa tilanteissa. Haluamme myös tehdä Suomesta rauhan rakentamisen suurvallan. Huolehditaan siitä, että Naton jäsenenä Suomi edistää Euroopan ja maailman vakautta, rauhaa ja turvallisuutta. Lyhennetään siviilipalvelusta niin, että sen pituus ei ole rangaistusluontoinen. Omantunnon syistä aseista kieltäytyvää ei tule rangaista.”

 Suomi mukaan rypäle- ja ydinaseet kieltäviin kansainvälisiin sopimuksiin

 edistetään sukupuolineutraalia asevelvollisuutta

 Suomi ja Pohjoismaat ydinaseettomana vyöhykkeenä

SFP/RKP

”Suomen tulee olla rakentava Naton jäsen. Vastuu Suomen puolustuksesta on meillä itsellämme, ja on tärkeää, että säilytämme ja kehitämme yleistä asevelvollisuutta, maanpuolustuksemme kulmakiveä.”

 puolustusmenot ovat jatkossakin vähintään kaksi prosenttia BKT:sta

 Uudenmaan prikaatin toiminnan turvaaminen ja kehittäminen

Liberaalipuolue

”Nato-jäsenyys yhdessä riittävän oman maanpuolustuskyvyn kanssa ovat Suomen paras turva suoraa hyökkäystä vastaan. Yhdessä läntisten kumppanimaiden kanssa toteutetut vihamielisten valtioiden kauppa-ja teknologiasaarrot ovat puolestaan tehokas keino estää Suomea uhkaavan hyökkäyskyvyn syntyminen.”

PUOLUEET näyttävät edelleen olevan liikuttavan samanmielisiä suurista ja yleisistä turpo-linjoista.

Tästähän antoivat osviittaa jo syksyllä 2021 hävittäjähankkeen rahoituspäätös sekä vuosien 2022-2023 Nato-äänestyksetkin.

Puolueet tietävät, että tässä maailmanajassa yleinen mielipide tukee puolustusvoimien rahoituksen ylläpitoa, jos ei jopa lisäämistä.

Ukrainan tukeminen on erikseen mainittu muutamissa ohjelmissa, muun muassa keskustalla, vihreillä ja SDP:llä.

Kaikki puolueet kannattavat koko ikäluokan, miesten ja naisten kutsuntoja. Kukaan ei ehdota viiksien tai miesten pitkien hiusten sallimista puolustusvoimien palvelusohjesäännöissä.

Pitääkö Nato-Suomessa sotilaille sallia esimerkiksi tällainen brittien Nato-parta?

(Monissa Nato-maissa näin on, ja meillä aihe on ironinen ikuisuuspuheenaihe reserviläisten ja ammattisotilaiden keskuudessa.)

NATOSSA Suomen pitää kaikkien mielestä olla rakentava jäsen. Kukaan ei vain oikeastaan kerro, mitä Suomen pitäisi Nato-rakentavuutensa eteen tehdä. Paitsi että Suomen oma maanpuolustus on pidettävä kunnossa muun muassa varmistamalla Naton toivoma kahden prosentin osuus bruttokansantuotteesta.

Nyt on helppoa luvata sitä, kun sovitut hävittäjähankinnatkin nostavat prosentit automaattisesti yli rajan.

Puolueet sivuuttavat sen, että tämän jälkeen rajassa pysyminen vaatii säästöjä jostain muualta yhteiskunnasta – mutta sehän on vasta sitten joskus.

AATTEELLISIA eroja löytyy yksityiskohdista.

Kokoomuksen ”ilman rajoituksia Natoon” saattaa tarkoittaa pysyviä tukikohtia tänne tai sitä ei ainakaan poissuljeta.

SDP korostaa oman päätösvallan säilyttämistä Natossa: pitää siis kuulostella, mitä kansa milloinkin haluaa ja justeerata Nato-käytöstä sen mukaan.

PS hakee turvallisuutta mieluummin Natosta, koska EU on puolueen mielestä huono. Se korostaa ainoana laajempaa katsantoa muun muassa Kiinaan, Yhdysvaltoihin ja Britanniaan. Eroaminen Ottawan miinasopimuksesta on perinteisesti listalla.

Keskusta esittää Suomeen pysyvää Nato-organisaatiota, arktisen osaamisen ja koulutuskeskuksen perustamista. Lisäksi se esittää kaikkia suomalaisia koskevaa kansalaispalveluvelvollisuutta.

Vasemmistoliitto penää, että puolustusvoimien hankintojen ja rahoituksen pitää perustua tarpeisiin. Puolue ei kerro, kuka tai mikä olisi se oraakkeli, joka osaa nuo tulevaisuuden tarpeet määritellä. Esimerkiksi jos Suomi olisi mennyt muun Euroopan trendien mukana 2000-2010-luvuilla, puolustuksemme olisi nyt rapakunnossa.

RKP muistaa kantaa huolta Uudenmaan prikaatin säilymisestä. Ehkä siksi, että dom pratar svenska i Ekenäs.

Vihreät haluaa poistaa totaalikieltäytymisen rangaistavuuden.

VAALIOHJELMAT ovat toki pintaraapaisuja laajoista periaatteellisista linjoista. Median julkaisemissa vaalikoneissakaan ei ole ollut kovin monta turvallisuus- tai ulkopolitiikkaan liittyvää kysymystä.

Edelleenkin mahdollisimman suoria vastauksia kaipaava äänestäjä joutuu kysymään asioita kasvokkain oman vaalipiirin ehdokkailta.

Vaaliteltoilla kannattaa kokeilla, mitä ehdokas vastaa esimerkiksi tällaisiin keskeisiin asioihin:

Kirjoittaja on turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan, Ukrainan ja Venäjän tilanteen seurantaan erikoistunut everstiluutnantti evp. Hän ei ole ehdolla kevään vaaleissa eikä toimi nyt puoluepolitiikassa.