Kunnallisalan kehittämissäätiö KAKSin Ilmapuntari-kyselyssä tiedusteltiin kansalaisten käsityksiä siitä, kuinka yleistä korruptio on Suomessa valtakunnan ja oman kunnan päättäjien keskuudessa.

Yleisimmin korruptiolla tarkoitetaan vallan väärinkäyttöä omaksi eduksi (UNDP ja Transparency International). Tällainen korruption määritelmä pitää sisällään paljon muutakin kuin suoranaista lahjontaa ja lahjusten vastaanottamista.

Myöskään virkamiehet valtion hallinnossa eivät tiedotteen mukaan ole kansalaisten mielestä tahrattomia. Heitä epäili erittäin tai melko yleisestä korruptiosta 34 prosenttia vastaajista.

NÄKEMYKSET ovat muuttuneet hieman vuodesta 2019. Aiempaa pienempi osa vastaajista uskoo enää poliittisten päätöksentekijöiden korruptoituneisuuteen. Asenne virkamiehiin on sen sijaan lähes ennallaan.

Näkemykset korruption yleisyydestä ovat yhteydessä vastaajien sosiaaliseen asemaan ja koulutustasoon. Mitä korkeammin koulutettu vastaaja on, sitä vakuuttuneempi hän on siitä, että Suomessa esiintyy eri päätöksentekotasoilla korruptiota varsin vähän.

Vähemmän koulutetut ja työväestöön kuuluvat ovat keskimäärää vakuuttuneempia siitä, että korruptio on ainakin melko yleinen ongelma päättäjillä ja virkamiehillä.

TIEDOTTEESSA kerrotaan, että myös puoluekanta heijastuu näkemyksissä. Perussuomalaisten tukijat edustavat toista ääripäätä, toista taas kokoomuksen ja keskustan kannattajat.

Perussuomalaisten tukijat pitävät korruptiota selvästi suurempana ongelmana kuin muiden puolueiden kannattajat. Kokoomuksen ja keskustan kannattajat ovat keskimäärää varmempia, että vallan väärinkäyttö omaksi eduksi on sekä valtakunnan että kunnallisella tasolla melko harvinaista.

Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Verian marras-joulukuussa. Täysi-ikäisten suomalaisten haastatteluja tehtiin yhteensä 1001.

Tulosten virhemarginaali on vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.