Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

Kysely kertoo tilanteen karuudesta: Yli kolmannes tinkii jo ruoasta – asumiskustannusten nousu hirvittää

Asumiskustannusten voimakas nousu Suomen suurimmissa kaupungeissa estää työvoiman liikkuvuutta yhä selvemmin, toimihenkilökeskusjärjestö STTK arvioi.

Demokraatti

Demokraatti

Esimerkiksi Helsingin vapaarahoitteisten asuntojen neliöhinnat nousivat Tilastokeskuksen mukaan vuosina 2005–2018 yli 70 prosenttia, kun samassa ajassa ansiotaso nousi alle 40 prosenttia, ja yleinen inflaatio oli noin 20 prosenttia.

STTK:n tuoreessa kyselyssä 38 prosenttia vastaajista kertoo asumiskustannusten tuottavan jatkuvaa huolta. Pääkaupunkiseudulla jopa 43 prosenttia kokee näin. Yli kolmannes vastaajista kertoo esimerkiksi tinkineensä ruoasta ja hyvinvointipalveluista asumiskustannusten takia ainakin muutaman kerran vuodessa.

– Pitkään jatkunut maltillinen palkkapolitiikka yhdistettynä kasvukeskusten asuntojen selvään kallistumiseen vaikeuttaa monien työntekijöiden mahdollisuutta muuttaa työn perässä sinne, missä työtä olisi tarjolla, STTK:n ekonomisti Antti Koskela arvioi tiedotteessa.

STTK kiihdyttäisi asuntorakentamista suurimmissa kasvukeskuksissa, jotta kysyntä ja tarjonta olisivat paremmin tasapainossa. Rakentamattoman tonttimaan kiinteistöveron korottaminen olisi järjestön mielestä yksi keino.

Kyselyssä 28 prosenttia tuntee pelkoa, saako asuntonsa myydyksi ja 41 pelkää asuntonsa arvon laskua.

– Kansantaloudellisesti on kestämätöntä, että merkittävä osa työvoimasta on asumisen takia lukittu kasvavien työmarkkinoiden ulkopuolelle, Koskela toteaa.

Lisää aiheesta

Hänen mielestään olisi hyvä selvittää, voisiko vanhasta asunnosta luopumista tukea, jos ihminen haluaa pois muuttotappioalueelta.

STTK:n mielestä kaupungistumisen ja kaupunkipolitiikan käsitteet ovat osin harhaanjohtavia. Vain muutaman suuren kasvukeskuksen kasvuvauhti on nopeaa, mutta merkittävä osa kaupungeiksi määritellyistä kunnista menettää jatkuvasti asukkaita.

– Keskikokoisten kaupunkien ja maakuntakeskusten ”pitovoimasta” on välttämätöntä huolehtia, jotta elinvoimaisia kasvukeskuksia on riittävästi. Suomi ei pärjää, jos pohjoisin kasvava alue on Tampere, Koskela huomauttaa.

“Asuntomarkkinoilla on sukupolvikuilu.”

Rakennusteollisuuden tämän vuoden kevään kyselyn mukaan nuorista selvä enemmistö (94 prosenttia) haluaa asua omistusasunnossa. Asuntojen hinnannousu ja lainansaannin vaikeutuminen vievät kuitenkin tätä tavoitetta jatkuvasti kauemmaksi. Ensiasunnon ostajien keski-ikä on noussut 2010-luvun aikana merkittävästi. Samalla ensiasunnon ostajien määrä on pudonnut lähes 40 prosenttia.

– Asuntomarkkinoilla on sukupolvikuilu. Nuorten kyky päästä kiinni ensiasuntoon on ratkaisevasti aiempia sukupolvia heikompi, Koskela toteaa.

Jos arkielämän vakiintuminen viivästyy, se vaikuttaa esimerkiksi syntyvyyteen.

STTK julkaisi tänään asuntopoliittisen ohjelman, jossa esitetään ratkaisuja asumisen, asumiskustannusten ja työvoiman liikkuvuuden haasteisiin. Samalla STTK julkaisi kyselyn asumisesta. Kyselyyn vastasi tänä syksynä 2 010 henkilöä ympäri Suomen.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE