Vain joka kuudes suomalainen työnantaja satsaa tuloerojen poistamiseen, kun muualla Euroopassa näin toimii lähes joka kolmas, paljastaa henkilöstöalaan erikoistuneen SD Worxin teettämä laaja kansainvälinen kyselytutkimus.

Myös palkka-avoimuudessa Suomi jää jälkeen eurooppalaisesta keskiarvosta, ja erityisesti naapurimaa Ruotsi asettaa Suomen erikoiseen valoon myöntämällä palkkaongelmat rohkeammin.

SD Worxin teettämän kyselytutkimuksen mukaan ainoastaan 15,8 prosenttia suomalaisista työnantajista ilmoittaa panostavansa tuloerojen poistamiseen, kun muualla Euroopassa näin toimii lähes joka kolmas työnantaja.

Ruotsi pärjää palkka-avoimuudessakin paremmin kuin Suomi. Ruotsalaisista työnantajista yli puolet (50,6 prosenttia) kertoo panostavansa suurempaan läpinäkyvyyteen palkoissa.

– Nämä luvut ovat todella huolestuttavia: erot suomalaisten ja muiden eurooppalaisten työnantajien asenteissa ovat merkittäviä. Suomi on perinteisesti profiloitunut tasa-arvon edelläkävijänä, mutta tämän kyselyn perusteella näyttää siltä, että työnantajat ovat turhankin tyytyväisiä nykytilanteeseen, SD Worxin Suomen maajohtaja Mikko Uotila kommentoi tiedotteessa.

ETENKIN vertailu läntiseen naapurimaahan asettaa Suomen noloon valoon. Tiedotteen mukaan Ruotsissa lähes puolet työnantajista (42,6 prosenttia) myöntää avoimesti, että miesten ja naisten välillä on palkkaeroja.

Euroopan keskiarvo on 35 prosenttia, mutta Suomessa vastaava luku on vain 26,3 prosenttia eli ero Ruotsiin on jopa 16 prosenttiyksikköä.

– Ruotsalaiset työnantajat ovat rohkeampia tunnustamaan tosiasiat. Suomessa moni työnantaja väittää, ettei ongelmaa ole, vaikka se selvästi on olemassa, Uotila sanoo.

– Ruotsi on selvästi edellä meitä palkkatasa-arvon edistämisessä. He sekä tunnistavat ongelmat paremmin että ryhtyvät myös konkreettisiin toimiin niiden ratkaisemiseksi. Suomi on jäämässä tältä osin jälkeen pohjoismaisesta tasa-arvoperinteestä.

TOIMIALAKOHTAISET erot paljastavat vielä synkemmän kuvan Suomen tilanteesta. Tukkukaupan ja vähittäiskaupan toimialoilla sekä terveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa huomattavan moni suomalainen työntekijä kokee itsensä alipalkatuksi.

Tiedotteen mukaan eurooppalaisista joka toinen kaupan alan työntekijä kokee olevansa alipalkattu, mutta suomalaisista samoin ajattelee 63 prosenttia.

Terveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa työskentelevistä eurooppalaisista työntekijöistä noin 56,5 prosenttia kokee olevansa alipalkattuja ja suomalaisista 65,3 prosenttia, joten on eroa lähes 9 prosenttiyksikköä.

– Luvut paljastavat jotain hyvin ikävää suomalaisesta työkulttuurista. Kaupan alan ja terveydenhuollon työntekijät pitävät arkemme pyörimässä: molemmilla aloilla on suuri merkitys jokapäiväisessä elämässä. Silti huomattavan moni näiden alojen työntekijä kokee olevansa alipalkattu, Mikko Uotila huomauttaa.

– Kyselytulokset viestivät, että emme arvosta riittävästi näitä ammatteja rahassa mitattuna yhtä paljon kuin muualla Euroopassa. Se on sekä moraalinen että taloudellinen ongelma: miten voimme odottaa laadukasta palvelua ja hoitoa, jos emme maksa siitä kunnollista korvausta?

SUOMALAISTEN työnantajien välinpitämättömyys palkkatasa-arvosta osuu tiedotteen mukaan pahaan aikaan. Kesäkuussa 2026 EU:n palkka-avoimuusdirektiivi astuu voimaan, ja se pakottaa yritykset avoimuuteen.

Yli 100 henkilöä työllistävien yritysten on raportoitava jatkossa säännöllisesti palkkaeroista, ja työntekijöillä on jatkossa oikeus saada tietoonsa samaa tai samanarvoista työtä tekevien työntekijöiden keskipalkat sukupuolen mukaan eriteltynä.

Kyselyn mukaan Suomessa vain joka viides työntekijä uskoo, että heidän organisaationsa kertoo palkoista riittävän avoimesti. Euroopassa tilanne on hieman parempi, mutta silti vain kolmasosa työntekijöistä on tyytyväinen avoimuuteen.

– Direktiivi tulee olemaan osin shokkihoito suomalaisille työnantajille. Monet joutuvat ensimmäistä kertaa kertomaan, että he maksavat samasta tehtävästä eri palkkoja, Mikko Uotila ennustaa.

KYSELYTUTKIMUS paljastaa myös sukupuolieroja. Suomessa 58 prosenttia naisista kokee olevansa alipalkattuja, kun miehillä vastaava luku on 44 prosenttia.

Vain puolet suomalaisista työntekijöistä uskoo, että saa tekemästään työstä sopivan korvauksen. Euroopan tasolla luku on samankaltainen, mutta työnantajien asenteissa erot ovat räikeät.

– Kun työnantajat eivät edes tunnista ongelmaa, he eivät myöskään ryhdy riittäviin toimiin sen ratkaisemiseksi. Tämä on Suomen työmarkkinoiden todellinen ongelma, Uotila summaa.

SD Worxin teettämä kysely toteutettiin helmikuussa 2025 yhteensä 16 Euroopan maassa: Alankomaissa, Belgiassa, Britanniassa, Espanjassa, Irlannissa, Italiassa, Kroatiassa, Norjassa, Puolassa, Ranskassa, Romaniassa, Ruotsissa, Saksassa, Serbiassa, Sloveniassa, ja Suomessa.

Kyselyyn osallistui yhteensä 5 625 työnantajaa ja yli 16 000 työntekijää. Tulokset on painotettu, joten ne voidaan yleistää koskemaan kunkin maan työmarkkinoita.