Äänestystulos oli poliitikkojen paneeliin osallistuneiden hallituspuolueiden kansanedustajien kannalta tyly. Silmämääräiseltä arviolta noin kolmestasadasta kuulijasta vain kymmenen kättä nousi ylös.

Sen sijaan käsiä nousi runsaasti, kun kysyttiin, kuka ei soten läpimenoon usko.

Poliitikkojen paneelissa puhetta herätti muun muassa saattohoito. Keskustaa tilaisuudessa edustanut kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Hannakaisa Heikkinen kertasi, miten eutanasia-kansalaisaloite oli valiokunnan käsittelyssä vajaa vuosi sitten.

– Jos laitamme lain ja kenttä ei ole valmis, se on hölmöläisen peiton jatkoa väärästä päästä, hän jatkoi saattohoitolakia kommentoiden.

Hän peräsi resursseja lääkäreiden ja muiden terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksen perustasolle lisää resursseja. Näin saataisiin nykyistä parempaa osaamista kivunhoitoon ja saattohoitoon.

Eduskunta ehdotti keväällä sosiaali- ja terveysvaliokunnan esityksen pohjalta, että valtioneuvosto asettaa asiantuntijaryhmän selvittämään elämän loppuvaiheen hyvää hoitoa ja sääntöjen tarvetta hyvän hoidon ja itsemääräämisoikeuden toteuttamiseksi. Eutanasiaa ei ruvettu laillistamaan.

Myös kokoomuslaisen lääkärikansanedustaja Sari Raassinan mukaan koulutus ja myös hyvä johtaminen on saattohoidossa avainasemassa. Vaaditaan myös tietynlaista asennemuutosta.

– Meillä on ihan tavattomasti edelleenkin hoitohenkilökunnan ja myös lääkäreiden keskuudessa pelkoja potilaan vahingoittamisesta ja lääkeaineiden antamisesta, Raassina sanoi Lääkäripäivillä Helsingissä tänään ja kuvasi lääkärien vaativaa työtä saattohoitopotilaiden hoidossa ja kivun lievityksessä.

Palliatiivisen hoidon yksikköihin vaaditaan Raassinan mukaan myös nykyistä parempaa konsultaviivista tukea.

Vihreiden varapuheenjohtaja Maria Ohisalo painotti lainsäädäntöä.

– Vihreiden uusin sote-ohjelma viime keväältä linjaa, että saattohoidosta pitäisi tulla ihan oma laki Suomeen.

Ohisalo nosti esiin myös saattohoidon vahvan vaikutuksen lähiomaisiin sekä heidän tukemisensa.

SDP:n sairauslomalla olevaa puheenjohtajaa Antti Rinnettä sijaisti poliitikkojen paneelissa varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sanna Marin.

Marin muistutti ja kantoi huolta siiten, miten Suomessa on merkittäviä alueellisia eroja saattohoidon tilanteessa. Marin itse kannattaisi saattohoitolainsäädäntöä.

Henkilökohtaisesti hän on kannattanut myös kansalaisaloitetta eutanasialainsäädännöstä. Marin painotti huolellista valmistelua ja totesi, että ymmärtää, miten vaikea asia on.

Äänestyksessä kaikki neljä kansanedustajaa nostivat käden ylös, kun kysyttiin valmiutta lisätä saattohoidon resursseja.

Perusterveydenhuollon johtavien lääkärien mukaan perustason saattohoitopalveluita on tarjolla maassamme varsin kattavasti, Suomen Lääkäriliitto tiedotti tänään.

Perustasoa vaativamman saattohoidon saatavuudessa sen sijaan on puutteita. Noin joka viides johtava lääkäri arvioi, että kuntalaisten käytettävissä ei ole tarjolla mitään tai ei riittävästi perustasoa vaativampia saattohoitopalveluita. Näiden terveyskeskusten alueella asuu yli 400 000 suomalaista.

– Suomeen tarvitaan lisää saattohoidon erityistason yksiköitä, pelkkä vuoteen osoittaminen terveyskeskuksessa ei riitä. Suomalaisten ikärakenne on sellainen, että tämä asia on syytä ottaa tosissaan mieluummin ennemmin kuin myöhemmin. Jokaisella kuolevalla ihmisellä pitää olla oikeus hyvään saattohoitoon tarpeidensa ja toiveidensa mukaisesti kotona tai terveydenhuollon toimintayksikössä, Lääkäriliton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki sanoo tiedotteessa.

Palvelujen saatavuudessa on alueellisia eroja. Pitkät etäisyydet tekevät saattohoidon palvelujen järjestämisen haastavaksi, mikä näkyy erityisesti Pohjois-Suomessa. Kuntien välillä tilanne saattaa vaihdella suurestikin myös tiheämmin asutuilla alueilla.

Saattohoitoa koskeva tiedot kerättiin loka-marraskuussa osana terveyskeskusten johtaville lääkäreille tehtävää vuosittaista tutkimusta, joka kattaa koko maan tilanteen.

Johtavien lääkärien mielestä keskeisimpiä saattohoitoa koskevia kehityskohteita ovat kotiin tarjottavien saattohoitopalvelujen ja kotisairaalatoiminnan kehittäminen, henkilöstön koulutuksen lisääminen sekä yhteistyön parantaminen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä. Erityisesti resurssivajaus, henkilökunnan vaihtuvuus, pitkät etäisyydet sekä saattohoitoon sopimattomat tilat nähtiin hankaloittavan saattohoidon kehittämistä.

Lääkäriliiton mielestä laadukas saattohoitopalvelu on taattava koko väestölle. Saattohoidon alueellisten erojen vähentäminen, tarpeellisen hoidon saannin turvaaminen ja saattohoitopalvelujen integrointi osaksi sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmää edellyttää liiton mielestä sitä koskevaa lainsäädäntöä.

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) toteaa tänään Demokraatille eduskunnassa suhtautuvansa saattohoitoon tärkeänä osana terveydenhuoltoa.

– Arvokas elämä niin myös arvokas kuolema kuuluu jokaiselle. Tämän vuoksi ensimmäistä kertaa budjettiin viime vuonna, ja sitä rahaa on käytettävissä vielä tänä vuonnakin, on kohdistettu rahaa saattohoidon kehittämistyöhön ikään kuin luomaan yhdenvertaiset kriteerit sille, millaista sen eri terveydenhuollon tasoilla tulisi olla, Saarikko sanoo.

Sosiaali- ja terveysministeriö on kesällä asettanut työryhmän selvittämään elämän loppuvaiheen hyvää hoitoa, itsemääräämisoikeutta sekä saattohoitoa ja eutanasiaa koskevia sääntelytarpeita.

Saarikko sanoo, että hän on aikeissa tavata työryhmää vielä ennen hallituskauden loppua ja käydä keskustelua siitä, pitävätkö he esimerkiksi saattohoidosta säädettäviä lakipykäliä perusteltuina.

Tällä vaalikaudella asiasta ei päätetä eikä se kuulunut työryhmän toimeksiantoonkaan.

– Tässä kysymys ylipäätään ottaen ei ole vain saattohoidosta vaan tehtävänantona oli myös pohtia eutanasiaa osana suomalaista yhteiskuntakeskustelua. Itse näen perusteltua, kun terveydenhuoltolakia ensi vaalikaudella uudistetaan, että saattohoito nousee vahvemmin esillä myös pykälätasolla, terveydenhuollon oikeutena saada hyvää saattohoitoa. Sinänsä tunnistan saman ilmiön kuin on lääkärien huolessa ja on paljon parantamista, Saarikko sanoo viitaten Lääkäriliiton kyselyyn.