Bensiinin pumppuhinnat ovat Suomessa kuluneella viikolla jo hiponeet kahden euron rajaa. Vielä ei ole nähty samoja tasoja kuin vuonna 2022, kun Venäjän laaja hyökkäyssota Ukrainaan sysäsi hinnat 2,5 euroon, Kalenoja huomauttaa. Raakaöljyn hinta oli tuolloin ylimmillään noin 120 dollaria barrelilta.

Jos polttoainekuljetusten häiriö pitkittyy useiden viikkojen mittaiseksi, voi syntyä pulaa tietyissä polttoainelaaduissa, kuten lentopolttoaineissa ja dieselissä.

Kalenojan mukaan huolta lievittää se, että Hormuzinsalmen pysyvä tai pitkäaikainen sulkeminen ei olisi Iranin edun mukaista.

Tällä hetkellä liikenne on käytännössä pysähdyksissä. Uutistoimisto AFP:n seurannan mukaan maanantain jälkeen salmen läpi on varmuudella kulkenut vain yhdeksän laivaa.

VAIKUTUKSET polttoaineen kallistumisesta näkyvät inflaation kiihtymisenä ja tuotantokustannusten nousuna, mikä uhkaa hidastaa talouskasvua tuontienergiasta riippuvaisessa Euroopassa.

Raakaöljyn kallistumisen lisäksi hintoihin vaikuttavat myös logistiikkakustannukset, kun öljyä ja öljyjalosteita joudutaan kuljettamaan pidempiä matkoja. Merirahdin ja vakuutuskustannusten kallistuminen näkyy myös monissa hinnoissa.

Yhdysvaltain valtiovarainministeri Scott Bessent väläytteli raakaöljypulan ratkaisemiseksi Venäjän vastaisten pakotteiden keventämistä, jotta markkinoille saataisiin lisää tarjontaa.

Samalla Venäjä saisi täydennystä sotakassaansa.

- Tämä on kyllä iso huoli. On jo näköpiirissä, että Kiina ja Intia lisäisivät ostojaan Venäjältä. Se olisi tietenkin Ukrainan sodan ratkaisun kannalta erittäin huono kehitys, Kalenoja sanoo.

DANSKE Bankin pääekonomistin Minna Kuusiston mukaan Lähi-idän tilanne näyttää koko ajan huolestuttavammalta.

- Kyllä nyt markkinoilla varaudutaan siihen, että tämä kestää pitempään kuin mitä oli ehkä alun perin odotettu, Kuusisto sanoo STT:lle.

Presidentti Donald Trumpin lupaamat toimet merenkulun turvaamisesta voivat Kuusiston mukaan osoittautua vaikeiksi toteuttaa. Punaisenmeren laivaliikennettä ei yrityksistä huolimatta saatu voimatoimin rauhoitettua, vaan tilanne tasaantui vasta, kun Yhdysvallat viime vuonna teki tulitaukosopimuksen Jemenin huthikapinallisten kanssa.

Polttoaineiden hintojen nousu toki vauhdittaa inflaatiota, mutta Kuusiston mukaan ei ole todennäköistä, että Euroopan keskuspankki parin viikon päästä pidettävässä korkokokouksessaan päättäisi ohjauskorkojen nostamisesta.

- Inflaatio-odotusten myötä myös lyhyet korot markkinoilla ovat nousseet aika rajusti. Eli toisin sanoen keskuspankkeihin ja etenkin Euroopan keskuspankkiin alkaa taas kohdistua koronnosto-odotuksia. Itse pitäisin niitä kyllä nyt hätiköityinä.

Kuusisto sanoo, että inflaatioshokin lisäksi Eurooppaa uhkaa kasvushokki. Sitä ei olisi hyvä pahentaa ohjauskorkoja nostamalla.

- Näkisin kyllä, että näiden hinnannousujen kanssa pystytään elämään. Paljon on kiinni siitä, kuinka pitkään tämä jatkuu.

SUOMESSA orastavan talouskasvun näkymiä ei Kuusiston mukaan tarvitse kaikesta huolimatta lähteä vielä perumaan.

- Viime vuoden viimeisellä neljänneksellä talous nousi teknisestä taantumasta, ja meillä on edelleen merkkejä aktiviteetin virkoamisesta esimerkiksi globaalissa teollisuudessa. Kyllä minun mielestäni edelleen se ennuste pitää, että tästä tulee Suomen taloudelle selvästi parempi vuosi kuin viime vuodesta.

Kuusiston mukaan ei ole syytä turhaan maalailla uhkakuvia. Asiat voivat mennä paremmin kuin pelätään. Geopoliittisten tapahtumien vaikutukset jäävät usein lyhytkestoisemmiksi kuin miltä ensihetkessä tuntuu.

- Mutta totta kai pitää myös, varsinkin ekonomistien, olla jotenkin nöyrä tällaisessa tilanteessa. Sodat ovat asioita, joita on hyvin vaikea hallita. Sota on helppo aloittaa, mutta ei ole niin suoraviivaista, miten siitä tilanteesta päästään pois.

STT/Nina Törnudd