Hän muistuttaa, että työtaistelutoimet, joita on jo nähty, ovat aina seuraus epäonnistuneista neuvotteluista. Tänä syksynä lakkojen sovittelut ovat edenneet tavanomaista hitaammin.

– Nyt valtakunnansovittelijan instituutio keskittyy yhteen henkilöön. Ruotsissa käytössä on niin sanottu medlingsinstitutet, johon kuuluu useita henkilöitä. Vahvasti yhteen henkilöön keskittyvä järjestelmä ei välttämättä Suomen muuttuneissa työmarkkinaoloissa ja vaikeissa neuvotteluissa ole paras mahdollinen, Palola totesi STTK:n edustajiston kokouksessa.

Palola oli huolissaan luottamuksen rapistumisesta.

Työmarkkinoilla vastakkainasettelu on koventunut.

– Jokainen liitto asettaa itse omat tavoitteensa ja määrittää keinot niiden saavuttamiseksi. Tämä tuntuu tulleen työnantajille yllätyksenä. Haikailu vientivetoisen Suomen mallin perään oli työnantajille ruususen uni, mutta uhkaa muuttua painajaiseksi. Näyttääkin siltä, että EK ajaa “vientivetoisen mallinsa” kanssa päin metsää, Palola arvioi.

Hän kritisoi vahvasti työnantajia, jotka mielellään esittelevät euroja, joita lakkojen vuoksi menetetään.

– Työnantajat puhuvat mainehaitoista ja siitä, että Suomi ei lakkojen vuoksi kiinnosta esimerkiksi investoijia. Mielenkiintoista on, että työnantajat eivät puhu itse asettamiensa työsulkujen vastaavista haitoista.

Syksyn postilakon myötä esiin nousi jälleen sopimusshoppailu, eli työnantajan pyrkimys siirtää työntekijöitä halvemman sopimuksen piiriin. Vastaavaa on tapahtunut myös STTK:n kentässä, kun Turun kaupungin omistama yritys oli siirtämässä työntekijöitä huomattavasti halvemman sopimuksen piiriin. Työriita päättyi paikalliseen neuvotteluratkaisuun.

STTK pitää sopimusshoppailua vastenmielisenä ilmiönä.

– Kun työehtoja halpuutetaan ja palkkoja alennetaan, on täysin ymmärrettävää, että ammattiliitot eivät tällaista polkumyyntiä hyväksy. Palkalla on voitava tulla toimeen, Palola painotti.

Palola heitti työmarkkinakatsauksessaan viestiä myös poliitikoille: heidän olisi syytä pysyä erossa työmarkkina-asioista.

– Poliitikkojen sotkeutuminen työmarkkina-asioihin aiheuttaa Suomessa lähes poikkeuksetta samanlaisen ilmiön kuin jos heittäisi tulitikun bensakanisteriin. Varmasti leimahtaa. Vuoropuhelua toki tarvitaan, koska maailman ja työmarkkinoiden muutos kiihtyy. Kolmikantainen valmistelu turvaa vuoropuhelun ja sen kautta luottamuksen päätösten oikeudenmukaisuuteen ja reiluuteen.

Hänen mielestään myös ay-liikkeen on syytä miettiä suhtautumistaan puolueisiin ja politiikkaan.

– Ay-liikkeen liiallinen sotkeutuminen puoluepolitiikkaan voi kuitenkin olla ongelma. Jäsen ei välttämättä halua ammattiliitoltaan poliittista kannanottoa vaan turvaa ja tasapainoa työhönsä ja arkeensa.

Vientivetoisen mallin rinnalla työnantajat ovat halunneet lisää paikallista sopimista. STTK:lle tämä kelpaa, kunhan se tapahtuu hallitusti työ- ja virkaehtosopimusten puitteissa.

– Muuttuvassa työelämässä olisi paljonkin paikallisesti sovittavaa esimerkiksi työaikojen, työhyvinvoinnin sekä työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen osalta. Jos työnantajat haluavat ohittaa työ- ja virkaehtosopimukset, se ei meille käy. Paikallista sopimista edistetään parhaiten vahvalla ja laajalla luottamusmiesjärjestelmällä, Palola totesi.