Aloitteessa esitetään, että oikeus saada tietoa viranomaisten asiakirjoista ulotetaan myös viranomaisen määräysvallassa oleviin yhtiöihin. Muutos koskee myös muita viranomaisen määräysvallassa olevia yksityisoikeudellisia yhteisöjä, kuten säätiöitä.

— Länsimetron herättämä keskustelu on nostanut jälleen kerran esiin tarpeen laajentaa julkisuuslakia. Lakialoite parantaa viranomaisten toiminnan avoimuutta ja valvontaa sekä tehostaa julkisuusperiaatteen toteutumista, Harakka perustelee.

Harakka muistuttaa, että kuntien ja valtion toimintoja on 1990-luvulta alkaen siirretty merkittävästi yhtiöihin ja muihin yksityisoikeudellisiin yhteisömuotoihin. Viime vuodesta alkaen kuntalaki on peräti velvoittanut kunnat yhtiöittämään markkinoille osallistuvat toimintonsa.

— Tarkoituksella tai tarkoittamatta kierretään julkisuuslain tarkoitusta. Kun kunta operoi esimerkiksi liikelaitoksena, siihen sovelletaan julkisuuslakia. Mutta jos sama toiminta siirretään yhtiöön tai säätiöön, se ei enää olekaan julkisuuslain piirissä. Nykyinen kehitys kaventaa demokratiaa, avoimuutta ja aitoa vastuunalaisuutta, Harakka katsoo.

Harakan mukaan avoimuus ja valvonta hyödyttävät myös kuntapäättäjiä.

— Länsimetron tapaus osoitti, että moni kuntapäättäjä ei ole sisäistänyt osakeyhtiön hallituksen jäsenen vastuuta. Osakeyhtiön ylin johtoelin on hallitus, jonka jäsenille voi koitua huomattavia taloudellisia ja rikosoikeudellisia seurauksia, jos ei ole toimittu huolellisesti ja yhtiön edun mukaisesti.