Loikalan Kartano -nimiseen laitokseen sijoitettu lapsi kanteli oikeusasiamiehelle siitä, että häntä oli eristetty huoneeseensa, riisutettu alasti, hänelle oli tehty henkilönkatsastuksia ja kohdeltu muuten epäasiallisesti. Oikeusasiamiehen kansliasta oltiin yhteyttä nuoren omaan sosiaalityöntekijään ja pyydettiin tätä tapaamaan nuorta pikaisesti.

Päätöksen mukaan sosiaalityöntekijä viivytteli tapaamisen kanssa ja tyytyi myöhemminkin vain keskustelemaan laitoksen työntekijöiden ja lapsen kanssa.

Hän arvioi rajoitustoimien laillisuutta vain näiden keskustelujen pohjalta, uskoi laitoksen henkilökuntaa ja piti esimerkiksi lapsen riisuttamista tarpeellisena kiellettyjen esineiden etsimiseksi.

Lasten kertoman mukaan yksi poika oli esimerkiksi ollut eristyksessä kolme kuukautta eikä saanut sinä aikana puhua muille.

Apulaisoikeusasiamies totesi, että sosiaalityöntekijä olisi saanut tiedon lainvastaisesta menettelystä, jos olisi pyytänyt käyttöönsä eristämisestä otetuin videotallenteen, käynyt läpi eristämisen seurantamerkintöjä ja tavannut nuorta heti kun tämä sitä pyysi. Tätä sosiaalityöntekijä ei kuitenkaan tehnyt.

Valkeakosken sosiaalitoimi selitti laiminlyöntejä muun muassa sillä, että esimerkiksi tapaamisen järjestelyt olisivat merkinneet koko päivän työajan käyttöä.

Apulaisoikeusasiamies totesi, että sosiaalitoimi oli vastuussa nuoren sijaishuollon järjestämisestä ja sen olisi tullut perusteellisesti selvittää sille esiintuodut puutteet.

– Näin siksi, että kantelija on haavoittuvassa asemassa oleva lapsi, jolla on oikeus erityiseen suojeluun. Tämän takia pidän Valkeakosken sosiaalitoimen laiminlyöntejä erittäin vakavina ja kantelijan oikeusturvaa vaarantavina, Sakslinin huomautuksessa todetaan.

Sosiaalitoimen lisäksi myös sosiaalityöntekijä sai huomautuksen toiminnastaan.

Laitoksen johtaja sanoi toukokuussa STT:lle, että apulaisoikeusasiamiehen raportti on asenteellinen.

Elokuun alussa annetusta huomautuksesta kertoi aiemmin Helsingin Sanomat.