Mielipiteet
29.10.2025 07:35 ・ Päivitetty: 29.10.2025 07:47
Lapsiperheköyhyys heikentää koko yhteiskunnan kestävyyttä
Köyhyydessä kasvaminen vaikuttaa ihmiseen koko hänen ikänsä ajan, joskus seuraaviin sukupolviinkin asti. Siksi Suomessa nyt kasvavaa lapsiperheiden köyhtymisen kierrettä on yritettävä tosissaan pysäyttää.
Syntyneiden lasten määrä on laskenut Suomessa jo 2010-luvulta asti. Tuolloin lasten määrä oli 1,87 lasta yhtä naista kohti, kun 2023 luku oli laskenut jo 1,25:een lapseen yhtä naista kohti.
Niin ikään perheiden koot ovat pienentyneet. Sen sijaan ikäihmisten määrä kasvaa joka vuosi. Yli 85-vuotiaiden määrä kaksinkertaistuu 15 vuodessa.
On äärimmäisen tärkeää, että Suomeen syntyvät lapset saisivat parhaat mahdolliset lähtökohdat elämäänsä, jotta voisivat kasvaa hyvinvoiviksi kansalaisiksi saaden hyvät eväät aikuisuuteen.
Valitettavasti pienituloisissa perheissä elävien lasten määrä on kasvanut 2010-vuodesta 11,1 prosentista vuoteen 2022 mennessä 12,8 prosenttiin.
Pienituloisuus ja köyhyys perheissä kohtaa useimmiten pienlapsiperheitä, suurperheitä, maahanmuuttajaperheitä ja yhden vanhemman perheitä. Soste arvioi lapsiperheköyhyyden kasvavan entisestään Orpon hallituksen päätösten seurauksena.
Jopa 31 000 lapsen uskotaan tippuvan köyhyysrajan alapuolelle sosiaalietuusleikkausten jälkeen.
KÖYHYYS vaikuttaa lapsiin monilla tavoilla. Pienituloisten perheiden lapsista 19 prosenttia kokee, ettei saa riittävästi ruokaa kotona.
Pienituloisuus kasvattaa myös riskiä tulla kiusatuksi koulussa, sillä jopa 48 prosenttia köyhien perheiden lapsista kertoo joutuneensa kiusaamisen kohteeksi.
Lapsena koetun köyhyyden vaikutukset voivat olla pitkäkestoiset. Köyhyys aiheuttaa paitsi materiaalista niukkuutta. myös helposti syrjäytymisen tai ulkopuolisuuden tunnetta.
Pienituloisuus kasvattaa myös riskiä tulla kiusatuksi koulussa.
Pitkittynyt köyhyys lisää riskiä mielenterveyden ongelmiin ja on yhteydessä myöhemmin elämässä itsetuntoon ja heikompaan hyvinvointiin. Köyhyydessä elävät nuoret jatkavat muita harvemmin toiselle asteelle ja korkeakoulutukseen.
KUNNAT ja hyvinvointialueet voivat panostaa lapsiperheköyhyyden ehkäisyyn tarjoamalla kohtuuhintaista asumista perheille, varaamalla resursseja lasten, nuorten ja perheiden palveluihin sekä tarjoamalla lapsille ja nuorille maksuttomia harrastuksia.
Harrastamisen Suomen malli pyrkii tarjoamaan jokaiselle peruskouluikäiselle mahdollisuuden maksuttomaan harrastukseen koulupäivän jälkeen. Harrastuksen turvaaminen lapselle auttaa ehkäisemään eriarvoistumista, tarjoaa mielekästä tekemistä sekä lisää hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä.
Hyvinvointiyhteiskunnan turvaamisen takia on tärkeää kiinnittää erityistä huomiota siihen, että kaikki suomalaiset lapset saavat mahdollisimman tasavertaiset mahdollisuudet menestyä elämässä.
Meidän tulee huolehtia köyhien perheiden erityispalveluista ja varmistaa, että kukaan lapsi ei jää jälkeen yhteiskunnan tuen puutteen takia. Tämän tavoitteen eteen tulee ponnistella jokaisella hallinnon tasolla!
Jos me emme pidä huolta lapsistamme, kuka huolehtii meistä, kun vanhenemme?
Kirjoittaja on asumisneuvoja ja kaupunginvaltuutettu (sd.) Vaasasta.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.