Suomessa lasten ruumiillinen kuritus kiellettiin vuonna 1984 toisena maailmassa, heti Ruotsin jälkeen. Uusi 88:aa maata tarkasteleva tutkimus osoittaa, että nuorisoväkivalta on Suomessa vähäistä verrattuna useimpiin muihin maihin.

Tulosten mukaan suomalaispojista vajaat kuusi prosenttia ja tytöistä vajaat kaksi prosenttia oli kohdannut väkivaltaa vähintään neljä kertaa edellisen vuoden aikana. Sen sijaan kurituksen sallivissa maissa poikien vastaava osuus nousi jopa 30 prosentin ja tyttöjen 10 prosentin kieppeille.

Keskimäärin kurituksen kieltävissä maissa pojat kohtaavat väkivaltaa runsaan kolmanneksen ja tytöt yli neljäkymmentä prosenttia vähemmän kuin kurituksen sallivissa maissa.

Kanadalaisen McGill-yliopiston yhdessä yhdysvaltalaisten ja israelilaisten tutkijoiden kanssa tekemä tutkimus ilmestyi lääketieteen BMJ Open -julkaisussa lokakuussa. Aineistona käytettiin WHO-koululaistutkimusta ja kansainvälistä GSHS-koulututkimusta.

Tutkimusta johtanut apulaisprofessori Frank Elgar McGill-yliopistosta kertoo sähköpostitse, että tulokset ovat herättäneet laajaa kiinnostusta. Hänen omassa kotimaassaan Kanadassa kuritus on kiellettyä kouluissa, mutta ei kodeissa. Elgarin mukaan kiellon laajentaminen myös koteihin on herättänyt vastustusta, yleensä konservatiivis-uskonnollisilta ryhmiltä.

– Uskon kuitenkin, että on vain ajan kysymys, kun kaikki maat seuraavat Suomen esimerkkiä ja korjaavat lakejaan lasten suojelemiseksi tarpeettomilta haitoilta.

Tutkimuksessa ei selvitetty syy-seuraussuhteita. Sen perusteella ei tiedetä, vähentääkö kurituskielto nuorten väkivaltaisuutta vai ovatko kurituksen kieltäneet valtiot jo lähtökohtaisesti vähemmän väkivaltaisia.

Tuloksia eivät kuitenkaan selittäneet muut mahdollisesti nuorisoväkivaltaan vaikuttavat tekijät, kuten henkirikosten määrä, kansalaisten tulotaso, koulujen asekiellot, kuolemantuomio tai lasten kaltoinkohtelua ehkäisevät hankkeet.

Tutkijoiden mukaan joka tapauksessa voidaan sanoa, että kurittamisen kieltäneet maat ovat lapsille vähemmän väkivaltaisia paikkoja kasvaa.

Erityisasiantuntija, lastenpsykiatri Jukka Mäkelä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta pitää tutkimusta merkittävänä. Se antaa jälleen yhden todistuksen lisää fyysisen kurittamisen haitoista.

– Nykyisin tiedetään yhä paremmin, miten aivot ja hermosto reagoivat väkivaltaan. Muutokset tapahtuvat stressihermostossa ja valmiusjärjestelmässä, kun lapsi kohtaa toistuvaa kipua ja pelkoa.

Väkivaltaisessa ympäristössä lapsi voi myös alkaa pitää luonnollisena sitä, että haluamansa saa voimakeinoin.

STT–TARJA REPO