Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä hallituspuolueiden turvin vähäisin muutoksin. Oppositioryhmät jättivät mietintöön yhteisen hylkäysvastalauseen.

Ehdotetun säännöksen mukaan sovittelijan on kansantalouden kokonaisedun turvaamiseksi meneteltävä sovittelutoimessaan siten, että palkanmuodostus toimii mahdollisimman hyvin eikä työmarkkinoiden toimivuutta vaaranneta. Lisäksi esityksessä ehdotetaan, että sovittelulautakunnan puheenjohtajana toimii jatkossa joko valtakunnansovittelija tai hänen määräämänsä sovittelija.

Esitys perustuu Orpon hallituksen hallitusohjelmaan. Hallitusohjelmakirjauksen mukaan laissa työriitojen sovittelusta säädetään, että palkantarkistusten yleistä linjaa ei voida ylittää valtakunnansovittelijan toimistosta tai sovittelulautakunnan toimesta annettavalla sovintoehdotuksella.

Sirén totesi esityksen olevan kolmas osa hallituksen työelämäreformia työrauhaan ja paikalliseen sopimiseen liittyvien lainsäädäntöhankkeiden jälkeen.

Hänen mukaansa esityksellä ei rajoiteta sopimisen vapautta työmarkkinoilla. Palkoista ja muista työehdoista osapuolet voivat sopia jatkossakin haluamallaan tavalla. Yhtä lailla on vapaus päättää, hyväksytäänkö sovitteluehdotusta vai ei.

Sirénin mukaan olisi ollut toivottavaa, että esityksen tavoitteita olisi pystytty edistämään osapuolten välisillä neuvotteluilla.

Sirén katsoo, että naisten ja miesten palkkatasa-arvoa voidaan huomioida sovintoehdotusten sisällä ja esitys jättää työmarkkinaosapuolille täydet mahdollisuudet kohdentaa palkankorotuksia ja kehittää palkkausjärjestelmää.

Lain oli alun perin tarkoitus tulla voimaan joulukuun alusta, mutta nyt se on myöhästymässä tästä jonkin verran.

SDP:N Lauri Lyly oli oppositiopuolueen edustajana liikkeellä tyystin toisenlaisella viestillä kuin Sirén. Hän puhui palkkakuoppalaista ja sanoi lakiesityksen olevan turha.

Sovittelutoimi on hänen mielestään toiminut hyvin pystyen löytämään ratkaisuja, sovittelulautakunta on ollut tarpeen vaatiessa käytössä.

Hänen mielestään nimenomaan hallitus ei antanut mahdollisuuksia kolmikantaiselle neuvottelulle.

Lyly arvioi tulevan lain jäykistävän sovittelutoimintaa. Sovittelulautakunnan merkitys jää jatkossa pieneksi.

Lyly sanoi myös, että matalapalkka-aloille ja naisvaltaisille aloille syntyy vaikea tilanne, koska vientimallissa vertailua tehdään prosenttien eikä eurojen kautta.

“Hallituksen esityksen perustelujen valossa tavoitteena on ennen kaikkea estää muita aloja ylittämästä vientialojen palkankorotustasoa. Tämä vaikeuttaisi monien matalapalkka-alojen pyrkimystä päästä pois palkkakuopasta, mutta samalla aiheuttaisi ongelmia vientialojen neuvotteluihin”, opposition vastalauseessa todetaan.

Vastalauseessa epäillään, että lakiesityksen päätähtäin on julkisen sektorin palkkakehityksen jarruttaminen.

“Mikäli hallituksen esitys todella toimii hallituksen toivomalla tavalla ja alkaa ohjata palkkaratkaisujen enimmäistasoa, on seurauksena naisvaltaisten ja matalapalkka-alojen tuomitseminen pysyvästi palkkakuoppaan.”

Hallituksen toiminnasta seuraa Lylyn mukaan myös se, että alat, joilla ei ole palkkaliukumia, jäävät ilman mahdollisuuksia saada korotuksia.

“Palkkojen ja liukumien jälkeenjääneisyyden korjaaminen tulisi olemaan jatkossa entistä vaikeampaa, koska kustannusraami ei ota näitä huomioon sopimuskaudella”, vastalauseessa todetaan.