Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) esittää budjettiehdotuksessaan, että sosiaali-ja terveysjärjestöjen valtonavustuksia leikattasiin tällä vaalikaudella yli 60 prosenttia.

Sote-järjestöjen kattojärjestö Soste katsoo, että leikkaus romuttaisi sote-järjestöjen työn.

Soste on laskenut, kuinka paljon edullisempaa sote-järjestöjen palvelutarjonta on verrattuna julkisen sektorin palvelutuotantoon. Laskelmassa huomioitiin järjestöjen tarjoamat yksilöllisen tuen ja neuvonnan, ryhmätoiminnan sekä koulutustoiminnan palvelut.

– Tosiasiassa sote-järjestöjen palvelutarjonta säästää julkisen sektorin kustannuksia moninkertaisesti. Järjestöihin kohdistuvat leikkaukset ovat lyhytnäköistä politiikkaa, ja ne tulevat yhteiskunnalle erittäin kalliiksi, hän sanoo tiedotteessa.

Sosten laskelmien mukaan esitetty lisäleikkaus myös saattaisi vähentää vapaaehtoistyötä tekevien määrää jopa 120 000 henkilöllä vuoden 2023 tasoon verrattuna.

– Näin merkittävä vapaaehtoistyön menetys lisäisi julkisten palveluiden tarvetta ja kustannuksia rajusti, Kyyrönen sanoo.

VALTIOVARAINMINISTERIÖ on suositellut miljardin euron sopeutusta julkiseen talouteen vielä kuluvan vaalikauden aikana. Soste listaa tiedotteessa omat vaihtoehtonsa, joilla miljardi euroa saadaan kasaan järjestön mielestä oikeudenmukaisemmin ja kestävämmin.

Ensimmäiseksi konstiksi Soste nostaa ”tehottomien veronkevennysten” perumisen – yhteisöveroon ja marignaaliveroihin kohdistuvien veronkevennysten peruminen säästäisi 1,2 miljardia euroa.

Hallitus päätti kevään puoliväliriihessä laskea yhteisöveron 20 prosentista 18 prosenttiin ja korkeimmat marginaaliveroasteet 52 prosenttiin.

– Nämä veronkevennykset hyödyttävät kaikkein suurituloisimpia suomalaisia, mutta niillä ei ole merkittäviä vaikutuksia talouskasvuun, Soste perustelee.

TOISENA vaihtoehtona Soste esittää valmisteverojen indeksointia ja listaamattomien yhtiöiden verotuksen kiristämistä.

– Valmisteverojen taso määräytyy tuotteen ominaisuuden, kuten haitallisen ainesosan määrän, perusteella. Koska valmisteveroja ei ole indeksoitu, niiden reaalinen arvo laskee inflaation myötä.

Sosten mukaan valmisteverojen indeksointi lisäisi verotuloja 0,5-0,8 miljardilla eurolla.

– Listaamattomilla yhtiöillä on Suomessa merkittävä erityisasema. Jos maksetun osingon osuus ei ole yli 8 prosenttia osakkeiden matemaattisesta arvosta ja osinko ei ylitä 150 000 euroa, 75 prosenttia osingosta on verovapaata tuloa. Muunlaisten yhtiöiden osingoista vain 15 prosenttia on verovapaata tuloa.

Sosten mukaan listaamattomiin yhtiöihin kohdistuva maltillinen veronkiristys lisäisi verotuloja noin 0,4-0,5 miljardilla eurolla.

KOLMAS Sosten esittämä vaihtoehto on terveellisiä elintapoja edistävät veromuutokset. Soste katsoo, että valmisteverojen indeksoinnin lisäksi sokeriin kohdistuva terveysvero edistäisi terveellisiä elintapoja.

– Porrastettu sokerivero sallisi kuluttajien valita kalliimman epäterveellisen ja halvemman terveellisen tuotteen väliltä sekä kannustaisi myös teollisuutta vähentämään sokerin määrää tuotteista. Tällä olisi pidemmällä aikavälillä kansanterveyttä parantava ja sote-menoja alentava vaikutus.

Sokeriin kohdistuva terveysvero tuottaisi lyhyellä aikavälillä vähintään 0,5 miljardin euron lisäyksen verotuloihin. Sosten laskelmassa tämä yhdistettäisiin edellä mainittuun valmisteverojen indeksoinnin vaikutuksiin.

Lisäksi Soste peruisi oluen valmisteveron kevennyksen, mikä lisäisi verotuloja noin 25 miljoonalla eurolla.