Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

Leimahdusarka Dublin-sopimus palaa EU-pöytiin

Tulenherkkä kysymys turvapaikanhakijoiden vastuunjaosta tekee paluuta EU-pöytiin. Viime kuukausina maakohtaisia kiintiöitä koskevat kiistat ovat jääneet vähemmälle huomiolle, koska EU:ssa on keskitytty luvattoman maahantulon estämiseen ja ulkorajan tukkimiseen Turkki-yhteistyön avulla.

Rajavalvonnan tehostaminen on kuitenkin vain yksi palanen pakolaiskriisin hoidossa. EU:n komissio käynnistää keskiviikkona keskustelun yhteisen turvapaikkapolitiikan uudistamisesta. Komissio on valmistellut pitkään niin sanotun Dublin-sopimuksen uudistusta, ja suuntaviivat tuodaan nyt julki.

EU-lähteet kertovat STT:lle, että kyseessä on aluksi vasta strategiapaperi, joka sisältää useita vaihtoehtoja. Varsinainen lakiesitys annetaan, kun EU-maat ovat arvioineet eri vaihtoehtoja.

Varovainen lähestymistapa kuvastaa asian tulenarkuutta. Vastuunjakoa on jo yritetty lisätä väliaikaisilla kiintiöillä, mutta niistä on tullut poliittista dynamiittia etenkin itäisen Keski-Euroopan maissa. Unkari ja Slovakia ovat vieneet kiintiöitä koskevan päätöksen oikeuteen.

Kiintiöt ovat repineet myös Suomen hallituksen rivejä. Suomi äänesti tyhjää, kun kiintiöistä viime syksynä päätettiin.

Nykykäytäntö ei kestä kansainvaellusta

Yksi mahdollisuus tasaisempaan vastuunjakoon on keskittää kaikki turvapaikkahakemukset yhteisen viranomaisen käsiin. EU-maat tuskin suostuvat näin radikaaliin uudistukseen, joten lopputulos jäänee maltillisemmaksi.

Lisää aiheesta

Komission mukaan maakohtaiset kiintiöt on tavalla tai toisella oltava uudistuksessa mukana. Nykyinen Dublin-sopimus sälyttää vastuun turvapaikkahakemuksista maalle, johon hakija ensimmäisenä saapuu.

Käytäntöä ei ole rakennettu kestämään massiivista kansainvaellusta. Pakolaiskriisin aikana valtaosa tulijoista on saapunut EU:hun Kreikan kautta, eikä maa ole aikoihin kyennyt tai halunnut ottaa vastuuta kaikista tulijoista.

Suomessa etenkin perussuomalaiset ovat korostaneet, että Dublin-sopimuksesta on pidettävä kiinni. Hallituksessa kuitenkin tunnustetaan, että sopimusta pitää uudistaa. Suomi on itsekin ulkorajavaltio, joka on etulinjassa heti, jos Venäjän kautta tuleva muuttoliike kiihtyy.

Annu Marjanen

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE