Politiikka
15.9.2017 07:59 ・ Päivitetty: 15.9.2017 07:59
Li Anderson: Suomi päätyi toiseen ratkaisuun kuin naapurinsa
Suomen tulee allekirjoittaa ydinasekieltosopimus.
Uusi ydinasekieltosopimus vahvistaa ydinaseisiin liittyvää kansainvälistä stigmaa ja on omiaan kasvattamaan painetta ydinaseriisunnan suuntaan.
Näin vaatii Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson tänään julkaistussa mielipidekirjoituksessaan Helsingin Sanomissa.
– Ydinasekieltosopimuksen puolesta äänestivät sotilasliittoihin kuulumattomat EU-maat Itävalta, Ruotsi, Irlanti, Kypros ja Malta. Tästä viiteryhmästään poiketen Suomi ei osallistunut New Yorkissa järjestettyihin sopimusneuvotteluihin eikä ollut paikalla edes tarkkailemassa neuvotteluita. Nyt näyttää myös siltä, ettei Suomi aio allekirjoittaa sopimusta.
– Suomen ydinaseriisuntapolitiikan lähtökohta on ulkoministeriön mukaan tavoite ydinaseettomasta maailmasta. Siksi Suomen linja ydinasekieltosopimuksen suhteen ihmetyttää, Andersson ihmettelee.
– Vastauksessa jättämääni kirjalliseen kysymykseen ulkoministeri Timo Soini (sin) perustelee Suomen poisjäämistä ydinasekieltosopimuksesta sillä, että ”ei olla vakuuttuneita siitä, että tämä aloite edistää ydinaseiden vähentämistä”. Uusi sopimus kuitenkin tarvittiin, sillä ydinasemaat ovat ydinaseriisunnan edistämisen sijaan kehittämässä ja uudistamassa ydinaseistustaan lähivuosina – ydinaseriisunta ei ole edennyt.
– Vaikka ydinasevaltiot ovat uuden sopimuksen ulkopuolella, uusi ydinasekieltosopimus vahvistaa ydinaseisiin liittyvää kansainvälistä stigmaa ja on omiaan kasvattamaan painetta ydinaseriisunnan suuntaan.
– Yhdysvallat painostaa nyt Ruotsia viestimällä, että sopimuksen allekirjoittamisella olisi ”vakavia seurauksia” Ruotsin kahdenväliselle yhteistyölle niin Yhdysvaltojen kuin Natonkin kanssa. Käytännössä Yhdysvallat rakentaa asetelmaa, jossa ydinaseiden kieltämisen edistäminen ja Nato-optio asetetaan vastakkain.
Lisää aiheesta
– Mielenkiintoista on, että sotilaallisesti liittoutumaton Suomi on tehnyt toisenlaisen linjaratkaisun kuin läntinen naapurinsa. Tekemällä yhteistyötä Ruotsin kanssa tässä kysymyksessä molemmat sotilaallisesti liittoutumattomat Pohjoismaat olisivat voineet yhdessä viestiä sitoutumisestaan kansainväliseen ydinaseriisuntaan ja sitä kautta vähentää vain yhteen maahan kohdistuvaa painostamisen riskiä.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.