Politiikka

Li Anderson: Suomi päätyi toiseen ratkaisuun kuin naapurinsa

Suomen tulee allekirjoittaa ydinasekieltosopimus.
Uusi ydinasekieltosopimus vahvistaa ydinaseisiin liittyvää kansainvälistä stigmaa ja on omiaan kasvattamaan painetta ydinaseriisunnan suuntaan.

Näin vaatii Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson tänään julkaistussa mielipidekirjoituksessaan Helsingin Sanomissa.

– Ydinasekieltosopimuksen puolesta äänestivät sotilasliittoihin kuulumattomat EU-maat Itävalta, Ruotsi, Irlanti, Kypros ja Malta. Tästä viiteryhmästään poiketen Suomi ei osallistunut New Yorkissa järjestettyihin sopimusneuvotteluihin eikä ollut paikalla edes tarkkailemassa neuvotteluita. Nyt näyttää myös siltä, ettei Suomi aio allekirjoittaa sopimusta.

– Suomen ydinaseriisuntapolitiikan lähtökohta on ulkoministeriön mukaan tavoite ydinaseettomasta maailmasta. Siksi Suomen linja ydinasekieltosopimuksen suhteen ihmetyttää, Andersson ihmettelee.

– Vastauksessa jättämääni kirjalliseen kysymykseen ulkoministeri Timo Soini (sin) perustelee Suomen poisjäämistä ydinasekieltosopimuksesta sillä, ­että ”ei olla vakuuttuneita siitä, että tämä aloite edistää ydinaseiden vähentämistä”. Uusi sopimus kuitenkin tarvittiin, ­sillä ydinasemaat ovat ydinaseriisunnan edistämisen sijaan kehittämässä ja uudistamassa ydinaseistustaan lähivuosina – ydinaseriisunta ei ole edennyt.

– Vaikka ydinasevaltiot ovat uuden sopimuksen ulkopuolella, uusi ydinasekieltosopimus vahvistaa ydinaseisiin liittyvää kansainvälistä stigmaa ja on omiaan kasvattamaan painetta ydinaseriisunnan suuntaan.

– Yhdysvallat painostaa nyt Ruotsia viestimällä, että sopimuksen allekirjoittamisella olisi ”vakavia seurauksia” Ruotsin kahdenväliselle yhteistyölle niin Yhdysvaltojen kuin Natonkin kanssa. Käytännössä Yhdysvallat rakentaa asetelmaa, jossa ydinaseiden kieltämisen edistäminen ja Nato-optio asetetaan vastakkain.

– Mielenkiintoista on, että sotilaallisesti liittoutumaton Suomi on tehnyt toisenlaisen linja­ratkaisun kuin läntinen naapurinsa. Tekemällä yhteistyötä Ruotsin kanssa tässä kysymyksessä molemmat sotilaallisesti liittoutumattomat Pohjoismaat olisivat voineet yhdessä viestiä sitoutumisestaan kansainväliseen ydinaseriisuntaan ja sitä kautta vähentää vain yhteen maahan kohdistuvaa painostamisen riskiä.

 

Jakoa

Jaa tämä artikkeli

Viikon 41 Demokraatti
TIEDUSTELULAIN ABC - Mitä tavallisen ihmisen pitää tietää?
LÄHIÖELÄMÄÄ - Selma Vilhunen teki rosoisen nuoriselokuvan
TARJA HALONEN - YK:n tulisi toimia pienemmällä budjetilla
Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat


Uusimmat