Suomi ei sopimusta ole allekirjoittamassa. USA:n puolustusministeri James Mattis on varoitellut ruotsalaista kollegaansa Petter Hultqvistia vakavista seurauksista, mikäli Ruotsi sopimuksen allekirjoittaa. Ruotsin yhteistyö USA:n ja Naton kanssa tulisi haasteelliseksi.

Suomessa asiasta on kirjoittanut Helsingin Sanomat.

Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola toteaa isojen ydinasevaltojen suhtautuvan skeptisesti uuteen sopimukseen. Ne painottavat, että ydinaseista tulisi luopua ydinsulkusopimus NPT:n kirjauksien mukaisesti.

Jos Ruotsi allekirjoittaa ydinaseet kieltävän sopimuksen, USA:n näkökulmasta Ruotsin kanssa tehtävä yhteistyö vaikeutuu Aaltolan mukaan ainakin jonkin verran.

– Ydinaseellisen ja ydinaseettoman vallan yhteistyö on hankalampaa, jos pienempi valtio on sanoutunut irti ydinaseista. Se rajaa niitä optioita, joita kriisitilanteessa olisi.

Aaltola muistuttaa Ruotsin saaneen USA:lta epävirallista suojaa USA:n ydinsateenvarjosta.

– USA:n näkökulmasta kuulostaa epäreilulta allekirjoittaa sopimus, jos on kylmän sodan ajan ja sen jälkeen nauttinyt etuja.

Millaisista optioista Aaltola sitten puhuu. Hän viittaa esimerkiksi erilaisten kriisiskenaarioihin ja mahdollisuuksiin liikutella ydinpelotetta.

– Nämä skenaariot ovat tietysti täysin spekulatiivisia, mutta esimerkiksi USA:n tai Naton ydinpelotteen siirtäminen lähemmäksi kriisialueita voisi olla yksi skenaario, jossa Ruotsista ei olisi hyötyä tai apua. Ydinasemaiden tai USA:n näkökulmasta ydinsaseet ovat tavattoman tärkeä osa strategista arsenaalia. USA:n näkökulmasta kauhun tasapaino viime kädessä estää ydinaseiden käytön.

– USA:ssa pidetään vähän idealistisena haihatteluna tätä projektia, ja jopa jossain suhteessa vaarallisena, johon Ruotsikin saattaa nyt olla lähdössä mukaan.

Ikävä fakta on se, että viime aikoina ydinaseiden merkitys on jälleen kasvanut.

– Venäjällä sotilasdoktriini on muuttunut ja USA:lla korostuu se, että heillä pitää olla vastapainoa.

Jos Ruotsi allekirjoittaa sopimuksen Aaltola ei kuitenkaan usko, että sillä on juurikaan vaikutuksia esimerkiksi USA:n ja Naton harjoitustoimintaan Ruotsin kanssa. Ruotsi ei ole Naton jäsen.

Ylipäänsä maiden suhteisiinkin vaikutukset jäisivät lopulta pieniksi.

– En usko, että tästä suurempaa lommoa jää, mutta se monimutkaistaa strategista suunnittelua USA:n ja Naton näkökulmasta ja myös EU:n näkökulmasta.

– Mutta ei se poista Ruotsin tärkeyttä USA:lle Baltian suunnalla. USA:n näkökulmasta Ruotsi on maantieteelisesti tärkeässä paikassa. Ei sopimuksen allekirjoittaminen myöskään poista Ruotsin tarvetta saada sotilaallista tukea suoraan USA:sta. Realiteetit säilyvät, mutta skenaariot monimutkaistuvat.

Aaltola selittää Ruotsin ja Suomen eroa suhtautumisessa ydinaseet kieltävään sopimukseen sillä, että Ruotsissa on pitkät perinteet korostaa ulkopolitiikassa ihanteita. Suomessa ulkopolitiikkaa on harjoitettu enemmänkin ”inhorealistiselta” pohjalta, Aaltola kuvaa.

Kun Ruotsissa puhutaan ihannetasolla, syvätasolla toiminta saattaa olla kuitenkin erilaista. Kyse on kaksoisstandardista, jota Aaltolan mukaan USA on oppinut jo historian saatossa Ruotsin kohdalla lukemaan.

– Ruotsin toiminta laitetaan luultavasti Washingtonissa enemmän ristiriitaisen viestinnän piikkiin kuin nähdään välirikkona.

– Suomi on ollut vähän linjakkaampi, Ruotsin kaltaisia kaksois- tai kolmoisstandardeja ei paljon näy, vaikka ne ovat pienille maille aika tavanomaisia.

Aaltolan mukaan Ruotsin hallituksen sisälläkin on eri linjaa ydinaseet kieltävästä sopimuksesta. Ulkoministeri Margot Wallström on edistänyt sopimuksen allekirjoittamista.

– Puolustusministerin linja on ollut painotuksiltaan erilainen.

Niin Suomi kuin Ruotsi ovat viime aikoina syventäneet puolustusyhteistyötä USA:n kanssa. Niin kahden- kuin kolmenkeskistä.

– Jos yhteistyö Ruotsin kohdalla hankaloituu, sillä on vaikutuksia myös Suomen ja USA:n yhteistyöhön. En kuitenkaan usko, että se sitä liikaa monimutkaistaa. Ei tätä liioitella kannata.

Aaltolan mielestä Suomi toimii järkevästi, kun se ei ole Ruotsin kanssa allekirjoittamassa sopimusta.

– Sopimuksen painoarvo ei ole kuitenkaan merkittävin mahdollinen. Sen sijaan ydinsulkusopimus on kansainvälisen järjestyksen kulmakivi ja sen vesittäminen ei välttämättä ole kenenkään intressissä.

Toisaalta Aaltola muistuttaa, että tavallaan ydinaseiden kieltoa ajava uusi sopimus on myös merkittävä kannanotto, koska niinkin moni maa aikoo sen allekirjoittaa.

– Tietty tahdonilmaisu siinä on. Sillä pyritään vauhdittamaan ydinaseriisuntaa, joka on myös ydinasevaltioiden tavoite.

Tällä hetkellä maailman tilanne on valitettavasti sellainen, että ydinaseriisuntaa ei ole näköpiirissä. Sopii katsoa vaikka Pohjois-Koreaan.

– Esimerkiksi Venäjän doktriini tekee ydinaseista käyttökelpoisempia myös monessa muussa mielessä kuin vain kauhun tasapainon pelotteena, Aaltola sanoo.

Suomessa hämmästeltiin sitä, miten maamme valtionpäämiehen vierailu USA:han osui niin kärkipäähän verrattuna moniin muihin maihin.

Pohjoismaista Trumpia on ennen presidentti Sauli Niinistöä käynyt tapaamassa Tanskan pääministeri.

Onko Suomen presidentin pikainen kutsu Valkoiseen taloon voinut olla samalla jonkinlainen signaali Ruotsille, jonka toimintaa ydinasekieltoa käsittelevän sopimuksen allekirjoittamisessa ei USA:ssa katsota hyvällä?

Mika Aaltolan mielestä Ruotsin toimilla on voinut olla ”epäsuora vaikutus”.

– Mutta oli siellä painoarvoisempiakin asioita hävittäjäkysymyksestä Suomen satavuotiseen itsenäisyyteen. Myös se vaikutti, että Suomen presidentti ei ollut pitkään aikaan käynyt Valkoisessa talossa. Tärkeämpi on Suomen linjakas suhde USA:han ja se, että USA:ssa ymmärretään, mikä on Suomen linja.

– Niinistön ja Trumpin keskustelussa tuli ilmi se, että Suomella on aika vahvat puolustusvoimat. Suomi hoitaa länsisidonnaisesti omaa ulkopolitiikkaansa, mutta kuitenkin sovussa Venäjän kanssa. Trumpin hallinto arvostaa tätä, koska se on myös pyrkinyt liennyttämään suhdetta Venäjään, Aaltola sanoo.