Kannatuskyselyjen laatijoiden mukaan yllätyksiä voi olla luvassa myös alue- ja kuntavaaleissa, mutta todennäköisesti ei niin suuria kuin eurovaaleissa.

Taloustutkimuksen toimitusjohtaja Jari Pajusen mukaan eurovaalien kannatus on vaaleista hankalin mitata, sillä äänestysaktiivisuus on niissä alhaisin. Mittaukset voivat siten erota aika lailla lopullisesta vaalituloksesta.

-  Sama riski on toki olemassa jossakin määrin myös kuntavaaleissa ja aluevaaleissa, sillä huomattavasti isompi osa ihmisistä ilmaisee kantansa ja aikomuksensa mennä äänestämään kuin oikeasti äänestää, hän sanoo STT:lle.

Helsingin Sanomille kannatusmittauksia tekevä Verian tunnistaa ongelman: äänestämiskäyttäytymisessä ei koskaan voida olla täysin varmoja siitä, että ihmiset tekevät niin kuin sanovat.

-  Äänestämiseen liittyy sitä, että se on yleisesti ottaenkin sellainen kansalaishyve. Esimerkiksi kun vaalien jälkeen kysytään ihmisiltä, äänestivätkö he, vähintään 15 prosenttiyksikköä liian moni väittää käyneensä äänestämässä, sanoo tutkimusjohtaja Sakari Nurmela.

VASEMMISTOLIITTO järjesti viime kesän eurovaaleissa jymy-yllätyksen ja sai 17 prosenttia äänistä, kun sille Ylen viimeisessä kyselyssä oli povattu alle 11 prosentin kannatusta. Perussuomalaisten kannatus sen sijaan suli vaaleissa 7,6 prosenttiin verrattuna Ylen viimeiseen kyselyyn, joka totesi puolueen kannatukseksi jopa 16,5 prosenttia.

Vaalien jälkeen Taloustutkimuksen Pajunen sanoi olevansa valmis hiomaan mittauksia jatkossa niin, että yritettäisiin kartoittaa vain ne, jotka ovat oikeasti menossa äänestämään, ja huomioitaisiin heidän vastauksensa.

-  Se voisi olla järkevää, mutta tilaaja (Yle) päättää, mitä julkaisee. Siinäkin tulee omat epävarmuustekijänsä. Pitäisi testata vähän pidemmällä aikavälillä, johtaako se luotettavampaan tulokseen, hän sanoo nyt.

TALOUSTUTKIMUS on tehnyt toisinaan testilaskelmia niin, että sellaisten vastaukset on otettu huomioon vain puolella painolla, jotka eivät sano varmasti menevänsä äänestämään.

-  Ei sekään ole paljon parantanut vaalitulosten ennustettavuutta, sillä kaikki heistä, jotka ovat sanoneet äänestävänsä, eivät äänestäkään.

Verianin Nurmela toteaa, että kyselytutkimusten muokkaaminen voisi olla kannattavaa vain, jos voitaisiin olla täysin varmoja siitä, ketkä tosiasiassa äänestävät.

Jotta ennustettavuus paranisi, pitäisi ottaa huomioon myös eri puolueita kannattavien ihmisten tyypillinen äänestyskäyttäytyminen.

-  Pitäisi laskea eri puolueiden kannattajille vähän erilaiset kertoimet, ja sitten me olemme jo heikoilla jäillä, Pajunen sanoo.

Hän viittaa siihen, että esimerkiksi kokoomuksen kannattajat ovat tunnetusti ahkeria äänestäjiä, kun taas esimerkiksi perussuomalaiset eivät Pajusen mukaan välttämättä saa väkeään liikkeelle.

JOS mittaustapaa muokattaisiin, viestiminen yleisölle voisi Pajusen mukaan olla uutisoimisessa liian hankalaa.

-  Aineisto toimitetaan tilaajalle, mutta ymmärrän hyvin, että uutisoinnissa ei haluta muuttaa tapaa, jolla se on uutisoitu.

Hän sanookin itse päätyneensä ajattelemaan, ettei kannata tehdä kertaluontoisia säätöjä kyselyihin vaan hyväksyä, etteivät kyselytutkimuksien tulokset ole mikään absoluuttinen totuus.

STT kysyi myös Verianilta, onko sillä ollut tarvetta muuttaa kyselytutkimuksiaan alue- ja kuntavaaleihin eurovaalikokemuksen jälkeen.

-  Meillä mielipidetiedustelut ovat aika hyvin heijastelleet todellisuutta kunta-, alue- ja eduskuntavaaleissa sekä presidentinvaalien toisella kierroksella, Nurmela toteaa.

VIIME eurovaaleissa kyse oli sekä Pajusen että Nurmelan mukaan yhteen ihmiseen – eli silloiseen vasemmistoliiton puheenjohtajaan Li Anderssoniin – liittyvästä ilmiöstä sen lisäksi, että eurovaaleissa äänestetään huomattavan vähän.

-  Silloin on mahdollista, että joskus voi käydä niin, mutta tuollainen on hyvin poikkeuksellinen tilanne, Nurmela sanoo.

Äänestysprosentti eurovaaleissa oli 42 prosenttia.

Alue- ja kuntavaaleissa epävarmuustekijät ovat erilaisia kuin eurovaaleissa. Nurmelan mukaan valtakunnan poliittiset virtaukset vaikuttavat, mutta vaaleissa täytyisi löytyä oman paikkakunnan tai hyvinvointialueen ehdokas. Esimerkkinä hän mainitsee gallupeja johtavan SDP:n tilanteen.

-  Ainoastaan Vantaalla on mahdollista äänestää (puheenjohtaja) Antti Lindtmania, Nurmela sanoo.

NELJÄ VUOTTA sitten kuntavaalien alla viimeinen Ylen mittaus näytti kokoomuksen kannatukseksi 19,6 prosenttia, mutta vaalitulos nousi 21,4 prosenttiin.

-  Tätä voisi siis pitää hyvänä referenssinä siihen, miten paljon kokoomuksen tulos voi olla kyselyä parempi, Pajunen sanoo.

-  Jos kokoomus on korkeintaan kahden prosenttiyksikön takamatkassa kyselyjen perusteella, se voi voittaa SDP:n, hän laskee.

Ylen maaliskuun alussa julkaistun kyselytutkimuksen mukaan SDP on suosituin puolue sekä alue- että kuntavaaleissa. Aluevaaleissa SDP:tä kannatti 22,2 prosenttia ja kuntavaaleissa 20,9 prosenttia vastaajista. Kokoomus sai kyselyssä 19,8 prosentin kannatuksen molemmissa vaaleissa.

VIIMEISIMMÄN HS-gallupin mukaan SDP saisi kuntavaaleissa 21,8 prosentin osuuden äänistä, kun kokoomusta äänestäisi 20 prosenttia. Aluevaaleissa SDP saisi gallupin mukaan 22,5 prosentin, kokoomus 19 prosentin kannatuksen.

Pajunen haluaisi uskoa, että äänestysprosentti nousee kuntavaaleissa mahdollisimman lähelle 60:tä. Neljä vuotta sitten kuntavaalien äänestysprosentti oli 55 prosenttia, mikä oli matalin vuoden 1945 kunnallisvaalien jälkeen.

Pajunen toivoo, että aluevaalien järjestäminen nyt ensimmäistä kertaa samaan aikaan kuntavaalien kanssa nostaa myös aluevaaleissa äänestysinnokkuutta. Äänestysaktiivisuus ensimmäisissä aluevaaleissa vuonna 2022 oli 47,5 prosenttia.

Nurmela uskoo, että kuntavaaleissa äänestysprosentti on suurin piirtein sama kuin neljä vuotta sitten eli noin 55 prosenttia. Helsinkiä lukuun ottamatta Suomessa äänestetään samalla kuntavaaliehdokasta ja aluevaaliehdokasta. Nurmela mukaan tutkimusten perusteella äänestämistään varmana pitäviä on hieman enemmän kunta- kuin aluevaaleissa.

Saila Kiuttu/STT