Politiikka
12.3.2017 10:40 ・ Päivitetty: 12.3.2017 10:40
Li Andersson ja Maarit Feldt-Ranta vetivät herneen nenään EK:n Mattilan puheista: ”Todella törkeää”
Elinkeinoelämän keskusliiton puheenjohtaja Veli-Matti Mattila, 55, kertoo tämän päivän Helsingin Sanomissa kuinka kilpailukykysopimus ei riitä ”alkuunkaan” suomalaisen kilpailukyvyn palauttamiseksi. Hänen mukaansa suomalaisten palkat ovat 10-15% liian korkeita ja EK:n pitkän aikavälin tavoite on, että työehdoista ja palkoista ei sovittaisi lainkaan työehtosopimuksissa, vaan työntekijän ja työnantajan välillä suoraan työpaikoilla.
– EK:n Mattilan lausunto on todella törkeä. Kilpailukykysopimus oli äärimmäisen epäreilu pienipalkkaisia työntekijöitä kohtaan, eikä Suomen vientiteollisuus nouse sillä, että työaikaa lisätään 6 minuuttia päivässä. Vasemmistoliitto on ainoana puolueena vastustanut kikyä, muut ovat tyytyneet kritisoimaan puheissa, Vasemmistoliito puheenjohtaja Li Andersson sanoo.
SDP:n varapuheenjohtaja Maarit Feldt-Rannan mukaan EK:n uusi puheenjohtaja Veli-Matti Mattila osoitti äärimmäistä röyhkeyttä tämän päiväisellä lausunnollaan. Mattila esittää suomalaisille jatkossa merkittäviä palkanalennuksia ja kaikkia kattavasta sopimisesta luopumista.
– EK on lyhyen ajan sisällä ilmoittanut irtisanovansa ison joukon keskusjärjestöjen välillä tehtyjä työehtoja koskevia sopimuksia ja puhuu nyt heti perään merkittävistä palkanalennuksista. Elinkeinoelämän keskusliiton kova linja on syytä noteerata; näyttää siltä, että EK:n tavoitteena on pyrkiä eroon yhteisestä sopimisesta kokonaan.
– Yhdistelmä kilpailukykysopimus, työnantajien yksipuolisesti irtisanomat sopimukset ja puheet merkittävistä lisäpalkanalennuksista kertovat siitä, että työnantajat ovat hylkäämässä sopimiseen ja yleissitovuuteen perustuvat työmarkkinat. Sopimusyhteiskuntaa murennetaan nyt pala kerrallaan. Tätä ei voi jäädä katsomaan sivusta, sanoo Feldt-Ranta.
– Suomi on rakennettu sopien ja yhdessä tekemällä. Työntekijöitä ei pidä jättää yksin. Jokainen ymmärtää, miten heikosti yksittäinen palkansaaja pärjää, jos jokainen joutuisi jatkossa neuvottelemaan omat työehtonsa. 100-vuotiaassa Suomessa ei pidä palata tilanteeseen, jossa päivän työt huutokaupataan sataman tai tehtaan portilla heikoimmilla ehdoilla työhön suostuvalle Feldt-Ranta sanoo.
Suomalaisten osaaminen, vakaat työmarkkinat ja sopimusyhteiskuntamallin menestys tunnustetaan hänenen mukaansa laajasti ja sen aikaansaamia tuloksia pidetään yhteisinä.
Lisää aiheesta
– EK:n jatkuva suomalaisten työntekijöiden vähättely ja halpuutuspuheet ovat epäoikeudenmukaisia ja vastuuttomia. Kenelläkään ei pienessä, viennistä riippuvaisena maassa ole varaa ylenkatsoa sopimisen ja yhteistyön merkitystä, päättää Feldt-Ranta.
Surkean vanhanaikaista
– EK:n käsitys kilpailukyvystä on surkean vanhanaikainen, sanoo Li Anderson.
– Vierailin eilen Mölnlycken tehtaalla Mikkelissä. Siellä valmistetaan haavanhoitotuotteita kansainvälisille markkinoille noin 500 työntekijän voimin, ja tehtaaseen suunnitellaan mittavia lisäinvestointeja. Tehtaan johtaja, joka myös oli ollut töissä muun muassa Kiinassa ja Saksassa, painotti kuinka Suomen ehdoton vahvuus on työntekijöiden korkea osaaminen ja siitä johtuva itsenäinen ote omaan työhönsä.
– Tästä huolimatta nämä EK-pomot toistavat vanhoja mantrojaan palkkojen leikkauksista ja yksilöllisestä sopimisesta, joka johtaisi heikossa asemassa olevien työntekijöiden aseman heikentymiseen entuudestaan. Vastakkainasettelun aika ei tosiaan ole ohi, sen osoittaa Mattila.
Suomen kaltaisessa maassa tulee Anderssonin mukaan panostaa osaamiseen ja työhyvinvointiin sekä olemassa olevien paikallisen sopimisen mallien jatkokehittämiseen niin, että se tuo järkeviä joustoja niin työntekijöille kuin työnantajille, samalla pitäen huolta vähimmäistyöehtojen parantamisesta.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.