”Kyllä niitäkin tuodaan pöydälle. Ja meidän pitää pohtia, miten me rahoitetaan ne pysyvät menolisäykset, joita olemme jo tehneet tai luvanneet vai jätetäänkö ne tekemättä eli perutaan.”

Kulmuni sanoi, että koronaviruksen jälkeinen jälleenrakennus tulee kestämään ainakin koko vaalikauden eli vuoteen 2023, mutta todennäköisesti pidempään.

”Se on selvä, että hallitusohjelmalta on lähtenyt taloudellisesti pohja pois. Talouden osalta se pitää kirjoittaa uudelleen.”

”Tällöin Katri Kulmunin ehdottamat leikkauslistat eivät ole ainut vaihtoehto, vaan mahdollisuus (ja tarve) tuottavuutta kasvattaviin investointeihin myös huomioitava.”

”On tärkeää muistaa, että koittaa myös koronakriisin jälkeinen aika. Suomi tarvitsee nyt selkeän yhteisen polun, jota pitkin kuljemme koronakriisistä ulos ilman, että kriisin inhimilliset ja taloudelliset kustannukset kasvavat kestämättömiksi.”

”Monet toistavat nyt aiheellisesti, että meidän on opittava niistä virheistä, joita Suomessa tehtiin 90-luvun laman yhteydessä. Näin tulee tehdä”, Andersson kirjoittaa Twitterissä.

Anderssonin mukaan suurimpia laman aikaan tehtyjä virheitä olivat lapsiperheisiin kohdistuneet leikkaukset.

”Ne tehtiin tilanteessa, jossa perheiden tilanne oli muutoinkin vaikea korkean massatyöttömyyden ja yritysten konkurssien takia.”

Andersson sanoo, että leikkauslistojen käyttöönotto taloudellisen kriisin keskellä ei olisi laman virheiden välttämistä, vaan niiden toistamista.

”Nyt on tuettava ostovoimaa ja yrityksiä, sekä toteuttaa investointeja niin, että talouden rattaat saadaan pyörimään mahdollisimman nopeasti uudestaan.”

Andersson tähdentää, että nyt on kyettävä siihen, missä 1990-luvun laman yhteydessä ei onnistuttu: sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävään jälleenrakennukseen.

”Se edellyttää panostuksia koulutukseen ja lapsiperheiden tukeen, sekä kotimaisesta ostovoimasta huolehtimista.”