Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Kotimaa

Liian suuri tuntimäärä yleisin syy vakavaan työuupumukseen

Yleisin vakavan työuupumuksen syy on liian suuri tehtyjen työtuntien määrä. Elämäntilanteella ja yksilöllisillä piirteillä on kuitenkin suuri merkitys työntekijän kuormituksen sietokyvyssä. Näin sanoo Tampereen yliopiston dosentti Marja-Liisa Manka, jonka erityisalaa on työhyvinvoinnin johtaminen.

DEMOKRAATTI/STT

Demokraatti

Työterveyslaitoksen erityisasiantuntijan Pauliina Mattila-Holapan mukaan ylitöitä tehdessä on tärkeää huolehtia, ettei tilanne ole jatkuva – kuormittavien työjaksojen välissä tulee olla myös palautumista mahdollistavia jaksoja.

Mattila-Holappa muistuttaa, että suurimmalla osalla ihmisistä on joskus stressioireita, ja varsinaisesta uupumuksesta onkin kyse vasta, kun oireilu on jatkunut pidempään.

Vuonna 2011 työssä käyvistä suomalaisista miehistä 2 prosenttia kärsi vakavasta ja 23 prosenttia lievästä työuupumuksesta. Naisista vakavasta työuupumuksesta kärsi 3 prosenttia ja lievästä työuupumuksesta 24 prosenttia.

Mehiläisen työterveyspsykologi Maaret Punto kertoo työuupumuksen ilmenemismuotojen olevan yksilöllisiä. Joku kokee ensin uupumuksen fyysiset, toinen psyykkiset oireet.

– Vaikea ja pitkään jatkunut stressi saattaa johtaa esimerkiksi sydän- ja verisuonivaivoihin, eli pahimmillaan henkilön voi pysäyttää sydänkohtaus. Joskus keho vaatii pysähdyksen selkäkivun muodossa. Itku- tai raivokohtaus töissä on Punton mukaan aina syy huolestua.

Vaikka lääketieteellisissä tautiluokituksissa ei ole työuupumukselle omaa diagnoosia, työuupumus voi johtaa jopa työkyvyttömyyteen, muistuttaa Timo Partonen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori.

Lisää aiheesta

– Vuonna 2004 työkyvyttömyyseläkkeelle jääneistä 30–60-vuotiaista suomalaisista 22 prosentilla oli edeltäneen neljän vuoden aikana todettu vakava ja kuudella prosentilla lievä työuupumus. Tämä on tuorein tutkimus aiheesta.

Äärimmäinen uupumus voi Mehiläisen Punton mukaan aiheuttaa peruuttamattomia muutoksia kehoon ja aivoihin, ja siihen liittyy riski sairastua muun muassa masennukseen, unihäiriöihin ja päihdeongelmiin.

STT–JANITA VIRTANEN

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE