Kotimaa

Liki 60 prosenttia ei kerro työpaikalla kokemastaan seksuaalisesta häirinnästä – Jyri Häkämies: ”Yllättävää”

Lehtikuva / Markku Ulander
Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies lehdistötilaisuudessa Helsingissä. Taustalla EK:n asiantuntija Katja Leppänen.
Lehtikuva / Markku Ulander
Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies lehdistötilaisuudessa Helsingissä. Taustalla EK:n asiantuntija Katja Leppänen.
Lehtikuva / Markku Ulander
Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies lehdistötilaisuudessa Helsingissä. Taustalla EK:n asiantuntija Katja Leppänen.

Varmasti se yllätti eniten, kuinka vähän seksuaalisesta häirinnästä ilmoitetaan, Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies kommentoi tuloksia tutkimuksesta, jossa selvitettiin työelämässä esiintyvää seksuaalista häirintää.

– Oletin, että tapauksista ilmoitettaisiin enemmän. Johtopäätöksenä on selkeästi se, että työpaikoilla pitäisi olla sellaiset pelisäännöt, että jos työntekijä kokee seksuaalista häirintää, hän tietää voivansa siitä ilmoittaa, hän jatkoi.

Häkämies vastasi toimittajien kysymyksiin EK:n mediainfossa, jossa keskusliitto julkaisi tuloksia työelämässä esiintyvästä seksuaalisesta häirinnästä teettämänsä kyselyn pohjalta.

– Tutkimuksessa pyrimme hakemaan koko työelämää koskevaa kuvaa, EK:n asiantuntija Katja Leppänen kertoi.

Lepän mukaan seksuaalista häirintää käsittelevissä tutkimuksissa pyritään usein selvittämään vain, kuinka moni on häirintää kokenut.

– Yritimme nimenomaan lähteä eteenpäin tästä, jotta ongelmaa voitaisiin oikeasti kitkeä. Tämän johdosta kysyimme jatkokysymyksiä, eli kuka häiritsee ja ilmoitetaanko siitä, hän jatkoi.

Liki 60 prosenttia ei ilmoittanut häirinnästä lainkaan.

Kyselystä selvisi, että Suomen työikäisistä naisista 38 prosenttia ilmoittaa kokeneensa seksuaalista häirintää työssään. Miehillä seksuaalisen häirinnän kohteeksi joutuminen töissä on selvästi harvinaisempaa, häirintää kertoi kokeneensa 9 prosenttia miehistä.

Silmiinpistävää tuloksissa oli lisäksi se, että kahden viime vuoden aikana häirintää kokeneista liki 60 prosenttia ei ilmoittanut asiasta lainkaan. Työnantajan edustajalle kerrottiin vain neljäsosa tapauksista.

Pohtiessaan keinoja seksuaalisen häirinnän kitkemiseksi työpaikoilla Häkämies huomautti, että #metoo-kampanjan myötä julkisuudessa ja eduskunnassa käyty keskustelu on tehokkaasti nostanut asiaa esille ja osaltaan vaikuttanut ongelmaan.

– EK ja liitot myös kouluttavat yrityksiä näihin tilanteisiin ja on erilaisia tapoja, miten asiaa käsitellään yrityksissä, hän jatkaa.

– Ensinnäkin kysymys on ilmapiiristä. Toiseksi, esimerkiksi henkilöstötutkimuksissa voidaan selvittää asioita. Kolmanneksi voidaan pohtia, miten tulisi toimia jatkossa.

Yhdeksi konkreettiseksi toimeksi Häkämies esitti työpaikoilla tehtäviä tasa-arvosuunnitelmaa, jossa häirintää voidaan käsitellä.

– Mutta ei ole vain yhtä tapaa, jolla häirinnästä päästäisiin eroon.

EK:lla perustarjontana koulutuksia.

Leppänen puolestaan kertaa, että EK:lla on olemassa neuvontapalvelu, jonne yrityksestä voidaan soittaa ongelmien ilmetessä.

– Tämän lisäksi meillä on perustarjontana koulutuksia, joissa käydään läpi esimerkiksi ihan työoikeuden peruskursseja. Niissä agendalla on aina myös nämä häirintäkysymykset.

– Monissa työpaikoissa ollaan koettu hyväksi, että näistä asioista ylipäänsä kysytään.

Leppänen korostaa, että lainsäädäntö antaa mahdollisuudet puuttua ongelmaan. Hän kuitenkin kertoo EK:n olevan valmis keskustelemaan myös lainsäädännöllisistä muutoksista esimerkiksi sen suhteen, tulisiko sanallista häirintää sanktioida.

– Asiassa on kuitenkin kyse enemmän asenteiden muutoksesta ja kehittämisestä, EK:n asiantuntija täsmensi.

Etenkin miehet pelkäävät ettei heitä oteta vakavasti, jos he kertovat kokemastaan häirinnästä.

Runsas kymmenesosa naisista ja pari prosenttia miehistä ilmoittaa kokeneensa häirintää puolestaan viimeisen kahden vuoden aikana. Tältä pohjalta häirinnän määrä näyttää siis olevan vähentymässä.

Leppäsen mukaan eksytään hieman spekulaation puolelle, kun pohditaan, osoittaako tutkimustulos tapojen siistiytymistä työelämässä. Hän kuitenkin toteaa, että häirinnän vähentyminen on nähty yhtenä osana, kun työelämän muuttumisesta on keskusteltu.

– Jokainen voi arvioida asiaa omassa työyhteisössään.

Naisten tuoreet häirintätapaukset ovat selvästi yhteydessä uhrin ikään, sillä kohteina ovat usein alle 25-vuotiaat, joista noin neljännes kertoo kokeneensa häirintää. Seksuaalista häirintää koetaan etenkin asiakaspalvelutyössä. Tämä selittää osin sitä, että häirintää esiintyy hieman enemmän julkisella puolella.

Erot yksityisen ja julkisen puolen välillä eivät ole tutkimuksen mukaan suuret, EK:n asiantuntija Leppänen kuitenkin muistuttaa.

Tutkimuksen perusteella etenkin miehet pelkäävät ettei heitä oteta vakavasti, jos he kertovat kokemastaan häirinnästä.

Häkämiehen mukaan on vaikeaa arvioida mistä tämä johtuu.

– Kyllä tämä on osa tätä samaa kokonaisuutta. Pitää olla luottamus siihen, että kun siitä ilmoitetaan, niin se asianmukaisesti käsitellään. Oli kyseessä nainen tai mies.

Kyselyn toteutti Taloustutkimus Oy ja siihen vastasi noin 2100 työikäistä. Tutkimuksen virhemarginaali on 2 prosenttia suuntaansa.

EK:n asiantuntijan nimi korjattu Leppäseksi klo 19:15.

Jakoa

Jaa tämä artikkeli

Viikon 38 Demokraatti
ANI SUORASUU - Ann Selinille ei ryppyillä
VARAA PAREMPAAN - Eveliina Heinäluoma haluaa herättää puolueet Helsingissä
KUIN ERI PLANEELTA - SDP:n ja hallituksen sote-linjat eivät kohtaa
Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat