Liki 60 prosenttia ei kerro työpaikalla kokemastaan seksuaalisesta häirinnästä – Jyri Häkämies: ”Yllättävää”

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies lehdistötilaisuudessa Helsingissä. Taustalla EK:n asiantuntija Katja Leppänen.

Varmasti se yllätti eniten, kuinka vähän seksuaalisesta häirinnästä ilmoitetaan, Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies kommentoi tuloksia tutkimuksesta, jossa selvitettiin työelämässä esiintyvää seksuaalista häirintää.

– Oletin, että tapauksista ilmoitettaisiin enemmän. Johtopäätöksenä on selkeästi se, että työpaikoilla pitäisi olla sellaiset pelisäännöt, että jos työntekijä kokee seksuaalista häirintää, hän tietää voivansa siitä ilmoittaa, hän jatkoi.

Häkämies vastasi toimittajien kysymyksiin EK:n mediainfossa, jossa keskusliitto julkaisi tuloksia työelämässä esiintyvästä seksuaalisesta häirinnästä teettämänsä kyselyn pohjalta.

– Tutkimuksessa pyrimme hakemaan koko työelämää koskevaa kuvaa, EK:n asiantuntija Katja Leppänen kertoi.

Lepän mukaan seksuaalista häirintää käsittelevissä tutkimuksissa pyritään usein selvittämään vain, kuinka moni on häirintää kokenut.

– Yritimme nimenomaan lähteä eteenpäin tästä, jotta ongelmaa voitaisiin oikeasti kitkeä. Tämän johdosta kysyimme jatkokysymyksiä, eli kuka häiritsee ja ilmoitetaanko siitä, hän jatkoi.

Liki 60 prosenttia ei ilmoittanut häirinnästä lainkaan.

Kyselystä selvisi, että Suomen työikäisistä naisista 38 prosenttia ilmoittaa kokeneensa seksuaalista häirintää työssään. Miehillä seksuaalisen häirinnän kohteeksi joutuminen töissä on selvästi harvinaisempaa, häirintää kertoi kokeneensa 9 prosenttia miehistä.

Silmiinpistävää tuloksissa oli lisäksi se, että kahden viime vuoden aikana häirintää kokeneista liki 60 prosenttia ei ilmoittanut asiasta lainkaan. Työnantajan edustajalle kerrottiin vain neljäsosa tapauksista.

Pohtiessaan keinoja seksuaalisen häirinnän kitkemiseksi työpaikoilla Häkämies huomautti, että #metoo-kampanjan myötä julkisuudessa ja eduskunnassa käyty keskustelu on tehokkaasti nostanut asiaa esille ja osaltaan vaikuttanut ongelmaan.

– EK ja liitot myös kouluttavat yrityksiä näihin tilanteisiin ja on erilaisia tapoja, miten asiaa käsitellään yrityksissä, hän jatkaa.

– Ensinnäkin kysymys on ilmapiiristä. Toiseksi, esimerkiksi henkilöstötutkimuksissa voidaan selvittää asioita. Kolmanneksi voidaan pohtia, miten tulisi toimia jatkossa.

Yhdeksi konkreettiseksi toimeksi Häkämies esitti työpaikoilla tehtäviä tasa-arvosuunnitelmaa, jossa häirintää voidaan käsitellä.

– Mutta ei ole vain yhtä tapaa, jolla häirinnästä päästäisiin eroon.

EK:lla perustarjontana koulutuksia.

Leppänen puolestaan kertaa, että EK:lla on olemassa neuvontapalvelu, jonne yrityksestä voidaan soittaa ongelmien ilmetessä.

– Tämän lisäksi meillä on perustarjontana koulutuksia, joissa käydään läpi esimerkiksi ihan työoikeuden peruskursseja. Niissä agendalla on aina myös nämä häirintäkysymykset.

– Monissa työpaikoissa ollaan koettu hyväksi, että näistä asioista ylipäänsä kysytään.

Leppänen korostaa, että lainsäädäntö antaa mahdollisuudet puuttua ongelmaan. Hän kuitenkin kertoo EK:n olevan valmis keskustelemaan myös lainsäädännöllisistä muutoksista esimerkiksi sen suhteen, tulisiko sanallista häirintää sanktioida.

– Asiassa on kuitenkin kyse enemmän asenteiden muutoksesta ja kehittämisestä, EK:n asiantuntija täsmensi.

Etenkin miehet pelkäävät ettei heitä oteta vakavasti, jos he kertovat kokemastaan häirinnästä.

Runsas kymmenesosa naisista ja pari prosenttia miehistä ilmoittaa kokeneensa häirintää puolestaan viimeisen kahden vuoden aikana. Tältä pohjalta häirinnän määrä näyttää siis olevan vähentymässä.

Leppäsen mukaan eksytään hieman spekulaation puolelle, kun pohditaan, osoittaako tutkimustulos tapojen siistiytymistä työelämässä. Hän kuitenkin toteaa, että häirinnän vähentyminen on nähty yhtenä osana, kun työelämän muuttumisesta on keskusteltu.

– Jokainen voi arvioida asiaa omassa työyhteisössään.

Naisten tuoreet häirintätapaukset ovat selvästi yhteydessä uhrin ikään, sillä kohteina ovat usein alle 25-vuotiaat, joista noin neljännes kertoo kokeneensa häirintää. Seksuaalista häirintää koetaan etenkin asiakaspalvelutyössä. Tämä selittää osin sitä, että häirintää esiintyy hieman enemmän julkisella puolella.

Erot yksityisen ja julkisen puolen välillä eivät ole tutkimuksen mukaan suuret, EK:n asiantuntija Leppänen kuitenkin muistuttaa.

Tutkimuksen perusteella etenkin miehet pelkäävät ettei heitä oteta vakavasti, jos he kertovat kokemastaan häirinnästä.

Häkämiehen mukaan on vaikeaa arvioida mistä tämä johtuu.

– Kyllä tämä on osa tätä samaa kokonaisuutta. Pitää olla luottamus siihen, että kun siitä ilmoitetaan, niin se asianmukaisesti käsitellään. Oli kyseessä nainen tai mies.

Kyselyn toteutti Taloustutkimus Oy ja siihen vastasi noin 2100 työikäistä. Tutkimuksen virhemarginaali on 2 prosenttia suuntaansa.

EK:n asiantuntijan nimi korjattu Leppäseksi klo 19:15.

Salolaismies sai oudon puhelun ”poliisilta” – mitä sitten tapahtui on rikos

Poliisiksi tekeytynyt soittaja sai lauantaina huijattua salolaiselta mieheltä tämän verkkopankkitunnukset, kertoo Lounais-Suomen poliisi. Tuntemattomasta numerosta tulleessa soitossa soittaja oli huijannut salolaismiestä esittämällä poliisia.

Kaksi tuntia kestäneessä puhelussa huijari oli saanut vietyä mieheltä verkkopankin tunnukset, avainluvut sekä salasanat.

– Mies ei osannut epäillä soiton todenperäisyyttä, poliisi kertoi tiedotteessa.

Poliisin mukaan mies oli huomannut myöhemmin, että rahaa oli kadonnut tileiltä.

Poliisi tutkii rikosepäilyä petoksena sekä virkavallan anastuksena ja muistuttaa, että oikea poliisi ei koskaan kysy ihmisiltä heidän pankkitunnuksiaan.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Saastunut vesijohtovesi sairastutti 400 – jätevesiputki ja talousvesiputki halkesivat maaperän liikkeen vuoksi samaan aikaan Nousiaisissa alkuvuonna

Varsinaissuomalaisessa Nousiaisten kunnassa noin 400 ihmistä sairastui alkuvuodesta 2018 vatsatautiin saastuneen vesijohtoveden takia.

Vatsatautiepidemia alkoi, kun jätevesiputki ja talousvesiputki halkesivat maaperän liikkeen vuoksi samaan aikaan.

Äänekosken tapaan myös Nousiaisissa vesijohtoverkostoa puhdistettiin huuhtelemalla kloorilla, ja asukkaat joutuivat pitkään keittämään käyttämänsä vesijohtoveden.

Suomen lähihistorian pahin vesikriisi koettiin Pirkanmaan Nokialla loppuvuodesta 2007. Nokialla tuhansia ihmisiä sairastui vatsatautiin sen jälkeen, kun kaupungin vesilaitoksella vahingossa avattiin puhtaan juomaveden ja kiintoaineksesta puhdistetun jäteveden yhdistävä venttiili. Seurauksena yli 400 000 litraa jätevettä pääsi sekoittumaan juomaveteen.

AVAINSANAT

Ei voi olla totta, tuumasi moni seisoskelija, kun loppuunmyydystä junasta puuttui vaunu

Noin sata matkustajaa joutui lauantaina matkustamaan ilman istumapaikkaa, kun Helsingistä Ouluun matkalla olleesta loppuunmyydystä Intercity-junasta puuttui yksi vaunu. Yhtä vaunua vajaa ruuhkajuna saapui Ouluun iltapäivällä.

VR:n viestintäasiantuntija Taina Kuitunen pahoitteli tapausta ja kertoi, että syynä vaunun puuttumiseen oli VR:n sisäinen yhteyskatkos. Virhe huomattiin liian myöhään eikä korvaavaa vaunua ehditty saada tilalle.

Puuttuvan vaunun vuoksi ilman istumapaikkaa jääneet matkustajat voivat hakea hyvitystä täyttämällä korvaushakemuslomakkeen VR:n verkkosivuilla.

Hiihtolomakausi on alkanut Etelä-Suomessa, ja monet pohjoiseen suuntaavat junat ovatkin olleet täynnä. Seuraava ruuhkapiikki on luvassa ensi viikonloppuun, kun osa lopettelee ja osa aloittelee lomiaan.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Patria-soppa sakenee yhä: erokuvio hämmentää – ”Mika Kari jo päivällä oli tietoinen, että asia saattaa niin mennä”

Kuva: Lehtikuva

Patrian Land-liiketoiminnan johtajan paikan Uganda-kohun takia jättävä Mika Kari piti henkilöstölle eilen tiedotustilaisuuden, jossa hän kertoi markkinointi- ja myyntijohtaja Juha Simolan lähdöstä yhtiöstä. Hän ei kuitenkaan maininnut työntekijöille, että yhtiön hallitus siunannee hänen eronsa muutaman tunnin kuluttua.

Kyse on kahdesta erilaisesta prosessista, selventää konsernin toimitusjohtaja Olli Isotalo STT:lle. Hän esitti hallitukselle Karin eroa.

– Mika Kari on Patrian johtoryhmän jäsen ja minun suora alaiseni. Minä tarvitsen tällaisiin asioihin hallituksen mandaatin. Simolan tapauksessa tämän asian sopimiseen on riittänyt Mikalle minun mandaattini, Isotalo sanoo.

Hänen mukaansa Kari on tiennyt siitä, että lähtö on lähellä.

– Mika Kari jo päivällä oli tietoinen, että asia saattaa niin mennä. Minä tarvitsin siihen hallituksen valtuutuksen ja mandaatin, joten varmaahan se ei ollut ennen kuin illalla.
Isotalon mukaan erot on hoidettu hyvässä hengessä.

Patrian hallituksen puheenjohtajan Christer Granskogin mukaan päätöksiä kummastakaan erosta ei ollut olemassa ennen hallituksen kokousta.

– Varmaan ennen kokousta on keskusteltu, näin voi hyvin kuvitella. Mitä Simolaan tulee, niin periaatteessa hänen eronsa ei ole edes hallituksessa käsiteltävä kysymys, sanoo Granskog.

Vaikuttiko valtio-omistajan tahto eropäätöksiin?

– Olemme pitäneet omistajaohjauksen hyvin tietoisena, ja olemme keskustelleet asiasta, mutta kyllä päätökset on tietenkin tehty Patrian johdon ja Patrian hallituksen toimesta, Isotalo sanoo.

Myös Granskog vakuuttaa, että valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri Mika Lintilä (kesk.) ei ole vaatinut Uganda-jupakkaan liittyvien henkilöiden eroamista tai erottamista.

– Minulle ei ole tullut mitään sellaista vaatimusta. Yhtiössä päätökset tekee hallitus. On ollut kontakteja tietysti, mutta tämä on hallituksen päätös, Granskog sanoo.

Kohussa on kyse siitä, että Ugandassa epäselvissä oloissa kuollut suomalainen liikemies oli saanut Patrian myyntipäälliköltä luvan markkinoida yhtiön tuotteita Afrikan-matkalla. Patrian mukaan myyntipäälliköllä ei ollut valtuuksia antaa markkinointilupaa.

Granskogin mukaan myyntipäällikön asema ei ollut Patrian hallituksessa esillä.

– Se ei ole hallituksen tehtävä. Varmaan voidaan ennakoida muutoksia, mutta ne ovat organisaation sisäisiä toimia, Granskog sanoo.

STT–OLLI VESALA, ELINA KORKEE

AVAINSANAT

Kunnissa uskotaan lukioiden määrä vähenevän

Kuva: LEHTIKUVA / Aku Häyrynen

Yli puolet kuntien sivistysjohtajista uskoo, että lukioiden määrä vähenee heidän maakunnassaan. Asia käy ilmi Kunnallisalan kehittämissäätiön teettämästä kyselystä.

Oman kunnan keskeisimmät koulutuksen kehittämistavoitteet ovat sivistystoimenjohtajille selvät. Heistä kolme neljäsosaa pitää tärkeimpänä digitalisaation vahvistamista. Koulutustakuu tai ryhmäkokojen pienentäminen eivät sen sijaan sivistysjohtajia innosta.

Tärkeimmiksi vapaa-ajanpalveluiksi sivistysjohtajat arvioivat kirjastot, urheiluseurat ja kansalaisopistot.

Tammikuussa tehtyyn kyselyyn vastasi liki sata kuntien sivistystoimen johtajaa.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta