Kansanedustaja Eero Heinäluoman (sd.) mukaan suomalaisen yhteiskunnan viime vuosikymmenten peruskalliot liikkuvat. Suomi on muuttumassa suurempien vastakohtien, heikompien työntekijöiden oikeuksien ja suurempien tuloerojen maaksi.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne on vedonnut voimakkaasti pääministeri Juha Sipilään (kesk.) työmarkkinoita uhkaavan kriisin ratkaisemiseksi.

Demokraatti ei ole onnistunut tavoittamaan Sipilää kommenttia varten. Sen sijaan työ- ja oikeusministeri Jari Lindström (ps. ) antoi haastattelun torstaina eduskunnassa.

– Sehän oli odotettavissa, niin kuin joku taisi sitä analysoida, että se on tällainen symbolinen juttu. Mutta sillä voi olla paljon sitä symboliikkaa isompi merkitys neuvottelutilanteessa. Siitä olen toki huolissani. En minä voi mitään muuta kuin vedota, että pysyisi rauha, Lindström sanoo.

Antti Rinne on vedonnut pääministeriin pikaisten neuvottelujen aloittamisesta uudesta yhteiskuntasopimuksesta. Rupeaako hallitus tässä mihinkään toimiin?

– Me emme ole keskustelleet tästä esityksestä, enkä minä rupea sitä etukäteen arvioimaan. Käydään porukalla varmaan tämäkin esitys läpi. Mutta se on tärkeää, että Suomessa säilyisi työrauha ja meillä olisi palkkamaltti – kun näkyy valo tunnelin päässä, että me ei itse sössitä tätä. Enkä minä osoita ketään sormella, mutta jokainen voi tietysti itse miettiä, mitä voi tehdä sen asian eteen tai olla tekemättä, Jari Lindström vastaa.

Hallitus on tavoitellut paikallisen sopimisen lisäämistä tai edellytysten parantamista työehtosopimusten kautta. Kilpailukykysopimuksen mukaan sitä ei tavoitella erillisellä lainsäädännöllä.

Nyt EK  käytännössä irtisanoi keskusjärjestöjen luottamusmiehiä, työsuojeluvaltuutettuja ja jäsenmaksuperintää koskevat sopimukset. Kysymys hallituksen kannalta onkin se, miten sen oma tavoite paikallisen sopimisen edistämisestä voi tällaisessa tilanteessa onnistua.

Lindström ymmärtää tilanteen. Hänen mukaansa paikallinen sopiminen voi vaikeutua sopimuskauden jälkeen.

– Sitä on ihan mahdoton arvioida, että onko se keskitettynä parempi vai liittotasolla, mutta sillä voi olla omia heijastumisia, en minä tiedä. Minä en osaa sanoa tuohon vielä. Se on niin herkkä kysymys, hän kuitenkin lisää.

– Enkä varmana lähde tässä mestaroimaan sen asian kanssa. Toivon vaan, että kaikki näkisivät, mikä on Suomelle parasta. Tässä on se vaara, että porukka alkaa puolustaa vaan omia etujaan ja tämähän on perustunut siihen, että ollaan porukalla sen heikommankin puolella. Sen takia minä toivon, että solidaarisuutta edelleen löytyisi.

Mutta jos siellä ei ole niitä luottamushenkilöitä tai EK sanoo nämä (sopimukset) irti niin, miten sitä paikallista sopimista voidaan edistää?

– Jos kuuntelee Suomen Yrittäjiä niin heidän mielestään sitä voidaan ilman tämmöisiä niin sanottuja luottamushenkilöitä myöskin edistää, että siellä voi olla joku porukan valitsema henkilö, joka ei nyt välttämättä ole perinteisessä mielessä luottamusmies, luottamushenkilö, Lindström alkaa yllättäen pyöritellä.

Tuetko Suomen Yrittäjien mallia?

– En minä nyt lähde arvioimaan, että tuenko vai enkö, mutta kaikki mikä voi edistää sopimista niin niihin minä olen pro (=puolesta) , mutta minun mielestä se, että millä tavalla se tapahtuu niin se keskustelu on aika herkkää. Minä en lähde tässä vaiheessa siihen ottamaan kantaa.

Lindström toimi aikanaan itse luottamusmiehenä Voikkaan paperitehtaalla. Kun häneltä kysyy, mitä hän olisi ajatellut EK:n keskusjärjestösopimusten purkamisesta luottamusmiehen asemassa, vastaus nykyisessä työministerin roolissa on paljon puhuva. Lindström toteaa, ettei häntä saa sanomaan sellaista, mitä häntä yritetään saada sanomaan.

PAMin puheenjohtaja Ann Selin on pöyristynyt Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n hallituksen päätöksestä irtisanoa kaikki keskusjärjestösopimukset.

– Keskusjärjestösopimuksilla on sovittu yhteistoimintamenettelyistä ja luottamushenkilöiden oikeuksista. Näiden sopimusten irtisanomisen jälkeen on mahdoton kuvitella, että ay-liike voisi sopia mitään paikallisen sopimisen lisäämisestä, Selin on lausunut.

Myös Eero Heinäluoma on kommentoinut tilannetta.

– Jos esimerkiksi luottamusmiehiä suojaavat sopimukset kiistetään, niin millä ihmeellä työpaikoilla voi syntyä mitään luottamusta ja millä ihmeellä paikallista sopimista voitaisiin edistää, jos työntekijöiden edustajilla ei ole suojaa, hän lausui Demokraatille torstaina.

Heinäluoman mukaan hallitus on siirtänyt painopistettä valtakunnallisissa työehtosopimuksissa sovittavista asioista työpaikoille.

– Jos sitten samaan aikaa, kun asioita siirretään työpaikoille, kiistetään siellä työntekijöiden oikeudet kuten luottamusmiesoikeus, niin onpa aika mielenkiintoinen tilanne. Ei tälle oikein löydy vertailukohtaa Euroopasta tällaisesta kehityksestä, Heinäluoma sanoo.

Hän pitäisi oikena linjana Ruotsin ja Saksan mallia. Näissä maissa henkilöstöedustusta on vahvistettu työpaikkojen hallinnossa. Työntekijöillä on mahdollisuus vaikuttaa työpaikoilla tehtäviin ratkaisuihin. Jotta tämä mahdollistuu, on pidettävä huolta sopimusten voimassaolosta ja siitä, että työntekijöillä on sopimuksiin perustuva suoja.