– Se on tietysti hyvä juttu, mutta liitothan tuon sitten viime kädessä katsovat vielä. Olen oppinut, että ei kannata mennä ennakoimaan heidän puolestaan mitään. Näyttäisi sillä tavalla, että ihan hyvä suuntaus, työministeri Jari Lindström (sin.) sanoi Demokraatille.

– Kaikkein isoin asia on, että työrauha on palannut.

Lindstömin varauksellisuudelle oli perusteensa Tehy ja Super lähettivät aivan hetki sitten yhteisen tiedotteen, jossa he katsovat, että ”toisin kuin mediassa on esitetty, irtisanomislain perusteluista ei ole olemassa kolmikannassa valmisteltua yksimielistä esitystä”.

Antaessaan uuden esityksen irtisanomislaista, hallitus ilmoitti samalla käynnistävänsä kolmikantaisen valmistelun tavoista osoittaa aktiivimallin edellyttämä aktiivisuus. Tämän lisäksi kolmikannassa jatketaan omaehtoisen työnhaun mallin valmistelua työttömyysturvan vastikkeellisuuden toteuttamiseksi. Jälkimmäisessä on kyseessä ennen aktiivimalli 2:n nimellä kulkenut hanke.

Edellämainittua työtä vetää sosiaali- ja terveysministeriö ja jälkimmäinen kuuluu työ- ja elinkeinoministeriölle.

– Täytyy koordinoida. Voisi todennäköisesti kuvitella, että ne saattavat tulla jopa samaan. Nehän alun perin olivat samassa, mutta me emme ole käyneet vielä keskustelua siitä.

Lindström sanoo, että hänen oma ajattelunsa kulkee siihen suuntaan, että aktiivimallin ja omaehtoisen työnhaun mallin kolmikantainen valmistelu yhdistettäisiin.

Määräaika työlle on helmikuun loppu. Toimeenpano jää seuraavalle hallitukselle.

Irtisanomislaista tuli erittäin iso kuhina, vaikka käytännössä juuri mikään ei kaiken seurauksena välttämättä muutu. Iso kysymys hallituksen suuntaan onkin, kannattiko tällainen prosessi käydä.

– Puolensa ja puolensa. Ehkä tällainen riitely, se ei tietenkään ole hyvä juttu koskaan eikä se, että meillä on lakkoja ja mielenilmauksia. Koetan katsoa kuitenkin positiivisten lasien kautta. Se on hyvä, että se on nostanut toivottavasti asialliseen keskusteluun myös kolmikannan, että pitäähän asioista uskaltaa puhua. Miten sitä kolmikantaa pitää pystyä käyttämään? Onko siinä jotain kehitettävää? Ehkä se on kuitenkin ollut tässä se hyvä juttu, Lindström sanoo.

Hallituksen käynnistämän prosessin jälkeen Suomessa on puhuttu kolmikannan paluusta.

– Välillä jotkut ovat olleet sitä mieltä, että kolmikantaa ollaan muka hautaamassa. Eihän näin ole tietenkään asia. Mutta kyllä tämä vaan on osoittanut sen, että meillä on tiettyjä asioita, jotka on vietävä kolmikannan kautta. Ehkä se on sitten kuitenkin se helpoin tie, Lindström sanoo.

Toisaalta hän nostaa esiin puolentoista vuoden väännön työaikalaista, mikä päättyi ristiriitaisena.

– Se taas ei hirveän hyvin puolusta kolmikantaista valmistelua. Mutta tämä, jos tämä irtisanomisen pykälän perusteet nyt menevät tällaisenaan…se on taas sitten hyvä osoitus siitä, että se toimii. Tässä on molempia esimerkkejä. En tiedä tulevien hallitusten puolesta. Me kuitenkin ajattelimme näin, että okei, työaikalaki oli riitainen. Sille on kuitenkin ihan selvästi tilaus ollut, meidän piti hypätä kuskin paikalla, tuoda jokin esitys tänne.

Sitä Lindström ei allekirjoita, että hän olisi joutunut irtisanomislakia eteenpäin viedessään joutunut noudattamaan pääministeri Juha Sipilän (kesk.) ja kokoomuksen ajamaa kovaa politiikkaa. Hänen mukaansa siniset on ollut aktiivinen osapuoli, jolla on oma tahto.

Lindström viittaa muun muassa siihen, että hänen mukaansa siniset vastusti viime kehysriihessä paikallisen sopimisen edistämistä kokoomuksen ja Suomen Yrittäjien esittämällä tavalla, minkä vuoksi irtisanomislaki ylipäänsä tuli vaihtoehtona pöydälle.

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies pohdiskeli hiljattain erilaisia hallitusvaihtoehtoja. Jos maahan tulee uusi porvarihallitus, se olisi Häkämiehen mukaan vastuullisen talouden ja korkean työllisyyden hallitus. Hallitus tekisi päätökset työmarkkinauudistuksista ja ay-liike vikisisi.

Häkämiehen mukaan työmarkkinauudistukset kannattaisi tehdä heti kärkeen, eikä vasta vaalikauden lopussa. ”Matsi” kannattaa ottaa alussa, Häkämies katsoo.

– Siinä yleensä sitten saa kaikki turpaansa ja se ei kyllä ole Suomen eikä kenenkään etu, Lindström kuittaa Häkämiehen puheet ay:n vikisyttämisestä.

– Siksi minä olen sanonut näin, että ay-liikkeenkin minun mielestäni kannattaisi tulla mukaan tekemään muutosta, ettei se tule sitten tavallaan kipeän kautta, että ruvetaan tekemään jotain väkisin ja aiheutamme kauheaa riitaa keskenämme täällä. Kai tämä on ollut se oppi, että muutosvalmiutta pitää olla vähän joka suunnassa, Lindström jatkaa.

– Olen edelleen sitä mieltä, että sillä (ay-liikkeellä) on oma arvokas paikkansa suomalaisessa sopimusyhteiskunnassa, mutta kyllä senkin pitää ymmärtää oma roolinsa sillä lailla, että monesti on sanottu, että ei ole olemassa mitään veto-oikeutta. Ei olekaan. Ja toisaalta se, että kyllä sielläkin valmistelun pitäisi ymmärtää se, että okei, me emme ole välttämättä nyt ihan samaa mieltä, mutta löydettäisiin se pienimmän riesan tie, ministeri sanoo.