Politiikka
16.5.2017 06:24 ・ Päivitetty: 16.5.2017 08:06
Lipponen uskoo Ranskan ja Saksan toimivan: ”Emme saa myöhästyä lähdöstä”
Entinen pääministeri Paavo Lipponen (sd.) uskoo, että Saksan vaalien jälkeen Ranska ja Saksa ”lyövät hynttyyt yhteen” ja panevat vauhtia EU:n kehittämiseen.
– Siinä on kysymys myöskin talous- ja rahaliitosta, eurosta, sitten nähdään mitä siitä seuraa. Suomen kannalta kyse on siitä, ettemme saa myöhästyä lähdöstä. Pitää intensiivisesti seurata, mitä Saksa ja Ranska tekevät ja suunnittelevat, Lipponen toteaa.
Lipposen mukaansa Saksan ja Ranskan toimissa näkyy pyrkimys kahden nopeuden Eurooppaan. Osa EU-valtioista haluaa edetä yhteistyössä eri aloilla nopeammin, osa hitaammin. Lipponen on aiemminkin painottanut (HS 19.3.), että Suomen paikka on lähellä Saksaa ja Ranskaa sekä muita EU:n tiiviissä ja tiivistyvässä yhteistyössä mukana olevia maita. Kakkoskehälle ei pidä suin surminkaan jäädä Itä-Euroopan maiden kanssa, hän totesi Helsingin Sanomissa.
Lipponen on ottanut etäisyyttä pääministeri Juha Sipilän (kesk.) puheisiin siitä, että Suomen pitää kulkea ”keskitietä”, vaikka samalla hän on pitänyt Sipilän argumentaatiossa tärkeänä EU:n yhtenäisyyttä korostavaa puolta.
– Pitää olla tarkkana siitä, muodostuuko EU:ssa jonkinlainen tiiviimpi sisäpiiri, institutionalisoituuko kahden nopeuden Eurooppa. Tämä on realismia, Lipponen painottaa.
– Jos unioni ei mene eteenpäin, silloin unionille käy huonosti. Siinä mielessä kahden nopeuden ajatus on hyvin perusteltu.
Ei saa rakentaa muita torjuvaa sisäpiiriä.
Lisää aiheesta
Hän huomauttaa samalla, että eritahtisesti tai kahdella nopeudella kehittyvän EU:n täytyy olla avoin kaikille. Niillä, jotka eivät etene yhteistyön syventämisessä ripeästi, täytyy olla mahdollisuus hypätä nopeasti etenevien maiden kelkkaan mukaan.
– Ei saa rakentaa sellaista sisäpiiriä, joka voi torjua muut tulijat. Mutta unionin kansalaisille pitää osoittaa, että unioni pystyy toimimaan, Lipponen sanoo.
Hän nostaa esimerkiksi sen, että unionin ulkorajat pitää hänen mukaansa saada paremmin hallintaan. Tässä tullaan herkkään keskusteluun siitä, miten Suomi suhtautuu EU:n yhteisiin rajajoukkoihin ja siihen, millä tasolla niistä päätetään ja mikä on kansallinen päätäntävalta. Lipponen olisi valmis luovuttamaan päätäntävaltaa EU:lle.
– Siinä pitää Suomenkin olla valmis tinkimään yhteisen politiikan hyväksi. Asia voi olla niin, että jos rajajoukkoja ei ole, ulkoraja pettää sitten jossakin. Kannattaa ajatella kokonaisetua, koska se on meidänkin etu. Ei se meidän rajavalvontaamme heikentäisi. Jos meidän rajamme on tiukasti valvottu ja se muualla pettää, kyllähän tänne pääsee tulemaan.
– Eihän tämä tarkoita sitä, että rajat kiinni, vaan niiden pitää olla hallinnassa. On myös paljon muuta mitä pitää tehdä, jotta saadaan muuttoliike jotenkin paremmin hallintaan.
Kummallista Saksa-vieroksuntaa.
Lipponen toteaa myös, että Suomen on syytä osallistua siihen keskusteluun, miten unionissa voitaisiin tasata paremmin eroja talouskehityksessä. Kyse on siis yhteisvastuusta. Asia on ollut etenkin ranskalaisten agendalla.
– En pidä mahdottomana, että jonkinlainen unionitason ”finanssi-instrumentti” kehitetään. En usko, että Saksa milloinkaan suostuu tulonsiirtounioniin, joten tällaisenkin instrumentin käytöllä pitää olla selkeät ehdot, että kenenkään itseaiheutettuja laskuja ei ryhdytä maksamaan.
Lipponen lisää samaan hengenvetoon, että Saksan vaatimus siitä, että Italia ja Ranska panevat talousasioitaan kuntoon, on täysin perusteltu.
– Italian pankkisektorin velkaantuminen on ehkä suurin riski. Nyt pitäisi löytää yhteisiä keinoja. Vastuu on tällä hetkellä liian yksipuolisesti Euroopan keskuspankin rahapolitiikalla. Meiltä puuttuu finanssipoliittinen aktiivisuus unionitasolta ja myöskin kansallisesti. Saksalta odotetaan kantojen tarkistamista, Lipponen sanoo ja kertoo tulkinneensa myös liittokansleri Angela Merkelin lausunnoista, että uudelleenajattelua on ilmassa.
Lipponen muistuttaa uudelleen Saksan merkityksestä Suomelle EU:ssa. Hänen mielestään Suomessa on ollut ”kummallista” Saksa-vieroksuntaa ja Britannia-yhteyden korostamista sen sijaan.
– Onhan meille Britanniakin tärkeä ja brexit on meillekin ankara isku. Kuitenkin Saksa on ollut se EU:n ankkurimaa yhdessä Ranskan kanssa. Pääministerikin on selkeästi sanonut, että olemme samoin ajattelevia Saksan ja Hollannin kanssa, Lipponen sanoo.
”Kaikki odottavat Heinäluoman ulostuloa.”
Paavo Lipponen kertoo toipuneensa tammikuisesta sydämen ohitusleikkauksestaan hyvin. Pikku hiljaa voi alkaa tehdä täysiä työpäiviä. Lääkäri on antanut Lipposen mukaan juuri vihreätä valoa sillekin, että rakkaassa uintiharrastuksessa voi jo edetä kunnon vauhtia altaan päästä päähän.
– Niin, minä odotan nyt ja tietysti kaikki odottavat Eero Heinäluoman ulostuloa.
Lipponen itse on laihtunut ja hän sanoo panneensa merkille myös, että Heinäluoma olisi hoikistunut.
– Se vähän niin kuin ennakoi, että onko hän tässä taistelukuntoon laittautumassa. Mitenkään painostamatta, Lipponen sanailee.
Heinäluoma on viimeksi eilen kertonut, että presidenttiehdokkuuden pohdiskelu on käynnissä.
Lue 18.5. Demokraatista Paavo Lipposen haastattelu ja muistelot edesmenneestä presidentistä Mauno Koivistosta.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.