Aidan läpi meneminen ei onnistunut. Anna Kontula on kertonut haluneensa kiinnittää huomiota Gazan tilanteeseen ja siihen, että Suomi harjoittaa asekauppaa Israelin kanssa.

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) on vaatinut Kontulalta selvitystä muistuttaen eri maiden lakien noudattamisesta. Julkisuudessa on myös hämmästelty, miksei hallituspuolueen kansanedustaja pyri vaikuttamaan tilanteeseen muilla tavoin. Vasemmistoliiton johto on puolustanut Kontulan toimintaa.

Demokraatti tavoitti juuri puoli tuntia sitten kotiin Israelista palanneen Kontulan tänään kodistaan puhelimitse.

Miksi Kontula sitten päätyi tämänkaltaiseen kansalaisaktivismiin? Hän sanoo monien kansanedustajien yrittäneen saada asiaa keskusteluun kymmenin puheenvuoroin, kolumnein ja tiedottein. Mikään ei ole onnistunut. Nyt aktio onnistui.

– Tällä hetkellä ongelmana on, kun kansalaiset eivät juurikaan tiedä, mitä Gazassa tapahtuu. Siksi poliitikoja kohtaan ei synny painetta päätöksiin. Johdonmukainen johtopäätös on, että yleistä tietämystä pitäisi lisätä, että ihmisillä olisi mahdollisuus vaatia poliitikoilta ihmisoikeusmyönteisempää politiikkaa, Kontula sanoo.

Onko Kontula sitten kunnioittanut Israelin lakeja, mitä muun muassa Pekka Haavisto on kysellyt?

Kontula sanoo lähtevänsä vastauksessaan vähän kauempaa.

– Pitää ymmärtää, että Suomi on länsimaisten poliittisten kulttuurien joukossa sillä tavalla omituisuus, että meillä ei juurikaan kansalaistottelemattomuutta harrasteta. Meidän poliittinen kulttuurimme on hyvin muodollista. Tämän takia ihmiset vähän säikähtävät aina, kun kansalaistottelemattomuutta käytetään.

– Tässä nimenomaisessa tapauksessa on erittäin kyseenalaista, voidaanko puhua laittomuudesta edes, jos yritys olisi onnistunut. Maakohtaiset lait ovat kuitenkn kansainväliselle oikeudelle alisteisia.

Kontula kertoo, että Israelin laki tuntee laittomalla tavalla maasta poistumisen. Hän sanoo, että laittomuudesta ei kuitenkaan ainakaan yksiselitteisesti voi puhua Gazan miehityksen ollessa kansainvälisen oikeuden vastainen.

– Siellä on siis keskellä autiomaata aita, joka on kansainvälisen oikeuden vastainen. Jos sen aidan läpi menee, se on Israelin lain vastaista mutta tämä Israelin laki on ristiriidassa kansainvälisen oikeuden kanssa, Kontula selventää.

Kontula toteaa, että uskaltaa puhua tällä hetkellä, että hän mukaan lukien toimintaan osallistui neljä henkilöä. Hän kuitenkin toteaa, että Israelissa olleesta delegaatiosta kaikki eivät pysty tulemaan omilla kasvoillaan julkisuuteen, koska heidän kotimaassaan ei välttämättä ole niin vahvaa oikeusvaltiojärjestelmää tukena.

Kysymykseen muista poliitikoista toiminnassa Kontula valottaa, että paikalla oli Itävallan taloudellisen parlamentin vihreä jäsen. Taloudellinen parlamentti ei ole varsinainen parlamentti vaan talouteen keskittyvä elin.

Kontula kertoo, että aktivistijoukko oli tehnyt palestiinalaisalueella Länsirannalle harjoitusradan.

– Saimme paikallisilta aktivisteilta siellä apua. Teimme oman piikkilanka-aidan. Simuloimme erimallisia aitoja ja katsoimme millä pääsee yli tai läpi.

Kontula olisi ollut toinen aidan leikkaajista. Tätä roolia hän myös harjoitteli. Kontula olisi voinut olla myös toiminnan videoija, mutta hänen mukaansa kukaan ei päästänyt häntä tähän rooliin, jossa Kontula itse sanoo olevansa onneton.

Kun varsinainen h-hetki tuli, aktivistijoukko lähestyi pikkuautolla aitaa. Tällöin poliisi pysäytti porukan, jolla oli takakontissa piikkilankasakset. Kontulan mukaan ajatuksena oli mennä aidan läpi ja koettaa kävellä mahdollisimman nopeasti Gazan puolelle ennen kuin kukaan ehtii ampua.

Käytännössä ryhmä siis pelkäsi, että israelilaiset sotilaat olisivat voineet ampua. He olisivat kuitenkin kävelleet Gazaan, koska he ajattelivat, että juoksevaa ammuttaisiin todennäköisimmin kuin kävelevää.

Poliisit olivat päässeet ryhmän jäljille kännykän sijaintitietojen perusteella. Kontulan mukaan hänen kännykkäänsä ei seurattu.

Katsooko Kontula siis, että hän asetti itsensä hengenvaaraan?

– Fakta on se, että olisin asettanut ellei poliisi olisi pysäyttänyt, tosin verraten pieneen ja harkittuun hengenvaaraan.

Kontula sanoo, että Israelin ja Gazan välille ollaan rakentamassa muuria piikkilanka-aidan tilalle. Piikkilanka-aitakin on monesta kohtaa niin vahva, ettei siitä ole realistista yrittää läpi. Aktivistiryhmä tiesi kuitenkin osan aitaa, joka oli heikompi. Tästä he olisivat yrittäneet läpi, ellei poliisi olisi puuttunut peliin.

– Raja-alueen toisella puolella on 300 metriä leveä vyöhyke, jolla Israel on kieltänyt gazalaisia liikkumasta. Silloin tällöin sinne eksyy gazalaisia, koska vyöhykkeen sisällä ihmisillä on viljelysmaita, silloin gazalaisia ammutaan.

– Tämä on kiistatta kaikkein tavanomaisin väkivallan muoto ja tasaisimmin kuolleita ja haavoittuneita tuottava väkivallan muoto – eli se että israelilaiset ammuskelevat liian lähelle rajaa tulevia gazalaisia, myös lapsia. Meidän kohdalla tämä tarkoitti sitä, että niin kauan kuin olemme Israelin puolella, emme ole hengenvaarassa, koska sotilaat luulevat meitä israelilaisiksi. Tällöin meitä tulkitaan israelilaisten kansalaisoikeuksien kautta ja meitä vain toruttaisiin.

– Kun ajatellaan, että kävelemme Gazaan päin, olemme suurin osa nuori naisia, emmekä käytä aseita eikä ole terroristihabitusta, laskimme, että meitä ei ammuta.

Suomesta projektiin ei osallistunut muita kuin Kontula. Kaikilla lähtijöillä tosin oli kotimaissaan taustatiimit.

– Tämä oli löyhä aktivistiverkosto, se oli ehkä meidän heikkous ja syy, miksi tämä (Gazan puolelle pääsy) epäonnistui.

Kontula ei ole saanut toiminnastaan Suomessa selvityspyyntöjä, ainakaan toistaiseksi. Hän painottaa halunneensa lietsoa kansalaiskeskustelua.

– Toistaiseksi ei ole Haavisto eikä juuri kukaan muukaan paitsi toimittajat selvityksiä pyytäneet. Isoäiti tuossa pyysi selvityksiä ainoana autoritatiivisena tahona. Minä olin kyllä häntä varoittanut, mutta ei hän oikein ollut tajunnut mitä minä puhuin.

Kontula paljastaa, että häneltä on tulossa Into-kustantamon kautta kirja yhdessä journalistin ja historioitsija Johannes Hautaviidan kanssa. Kirja käsittelee nimenomaan nyt toteenkäynyttä Israelin kansalaisaktivismi-projektia.

– Aloitimme projektin suunnittelun loka-marraksuun taitteessa. Olen kirjoittanut tästä päiväkirjaa. Johannes tuli auttamaan, että saadaan kunnon kovaakin dataa sisälle.

Kontula sanoo, että kirjan teko oli osa aktivismia.

Kaikki lähti Kontulan mukaan siitä, että viime syksynä juhlittiin Berliinin muurin murtumista 30 vuotta sitten. Kontula muistaa, miten netti oli täynnä ihmisiä, jotka toteilivat, että Berliinin muuri pitää muistaa, jottei vastaava toistu enää koskaan.

– Aloimme miettiä, mitä se tarkoittaisi, jos ottaisi tämän vakavasti. Sitten lähdimme miettimään, että jos otetaan vakavasti, mitä voimme tehdä asialle. Tällä hetkellä massiivisimmat muuriprojektit ovat käynnissä Israelissa. Gazan projekti on kauhein, se tuottaa käytännössä vankilan sinne. Gazassa on humanitaarinen kriisi, mutta me emme kuule siitä, koska kukaan ei pääse sieltä ulos, Kontula sanoo.

Anna Kontula arvioi, ettei häntä toivoteta vähään aikaan tervetulleeksi Israeliin. Mitään virallista maahantulokieltoa hän ei kuitenkaan saanut.

– Mutta Israelilla on uusi laki vuodelta 2017, jonka perustella jos kannattaa julkisesti Israelin siirtokuntien vastaisia boikotteja, maahantulo voidaan evätä. Sen perusteella on kielletty esimerkiksi Amnestyn työntekijöitä tulemasta maahan ja vastikään käännytettiin Human Rights Watchin maajohtaja. Nyt kun heillä on minun sormenjäljet ja profiilikuvat ja muutenkin olen kirjoissa ja kansissa, sanoisin, että on hyvin todennäköistä, että ei tule tämän lain perusteella kutsua ihan heti.

Kaikki aktivistit on vapautettu Israelissa. Kontulan käsityksen mukaan ainakin osa porukasta on yhä joko Israelissa tai Länsirannalla mutta vapaalla jalalla.

Demokraatti kysyi Kontulalta, millä konkreettisella tavalla hän katsoisi, että Gazan saarto voisi tulla puretuksi.

– Jos minulla olisi vastaus siihen, miten Israel-Palestiina-kysymys ratkaistaan, minulla olisi se Nobelin rauhanpalkinto jo takataskussa. Ei minulla ole valmiita vastauksia. Nykytilanne hyödyttää suoraan Israelia sekä taloudellisesti että pidemmän tähtäimen tavoitteissa mahdollisimman suuren maamäärän varaamisessa itselleen ennen kuin se on pakotettu kahden valtion sopimukseen.

– En näe, että mitään ratkaisuja saadaan, ennen kuin tilanne on niin epäsuotuisa kaikille osapuolille, jotta kaikilla on oikeasti tahtotila tehdä sille jotain. Tämän takia olen kiinnostunut Suomen asekaupasta, koska aseostoillaan Suomi tukee suoraan Israelia monella tavalla monen eri mekanismin kautta. Minun mielestäni aina maailmnparannuksessa pitää lähteä siitä, että ennen kuin neuvoo muita, pitää katsoa mitä itse tekee. Minusta alku Suomen osalta olisi se, että pidättäydymme toiminnasta, jolla tuemme kansainvälisen oikeuden vastaista tilannetta.

– Toki toivon, että Suomi voisi myös boikotoida siirtokuntatuotteita julkisesta toiminnassa yleisemmin, mutta asekauppa on erityinen häpeätahra, koska Suomi käy paljon vilkkaampaa asekauppaa Israelin kanssa kuin meidän verrokkimaat, Kontula sanoo.

Hänen mukaansa Israelin puolustusministeriö on tehnyt raportin, jonka mukaan Suomi kuuluu niiden maiden joukkoon, jossa Israel laskee olevan merkittävimmät kasvumarkkinat asekaupassa.

Entä näkeekö Kontula, että Hamas on omalta osaltaan syyllinen Gazan saartoon?

– Gazan saartohan alkoi silloin, kun Hamas ei ollut vielä vallassa. Vaikea eritellä, millä lailla se varsinaisesti on syyllinen. Se mitä Hamasista tulee sanoa, on se että se on EU:nkin kirjoissa edelleen terroristijärjestö. Se ei missään tapauksessa ole meidän mikään toverijärjestö, Kontula sanoo.

– Hamas edustaa hyvin vanhoillista ja ihmisoikeusnäkökulmasta ongelmallista politiikkaa, mutta samaan aikaan kun todetaan, että Hamas ei ole millään lailla puhdas korruptiosta ja ihmisoikeuloukkauksista, meillä on toisella puolella Israel, joka ei ole missään tapauksessa puhdas, Kontula sanoo.

– Nyt tilanne Israelin hallituksen ja Hamasin välillä on se, että toisella on kotitekoisia raketteja ja toisella ydinase. Ei voida puhua tasavahvasta konfliktista. Israelin ylivoiman ei varmasti pitäisi olla kellekään epäselvää. Minä henkilökohtaisesti ajattelen, että niillä tahoilla, joilla on paljon valtaa ja voimaa, on myös enemmän vastuuta kuin niillä, joilla on vähemmän.

Kontula sanoo, että haluaa vielä muistuttaa, ettei missään tapauksessa pidä ongelmana sitä, että Israel suojautuu Hamasin raketeilta ja mahdollisilta muilta taistelutoimilta. Hän kuitenkin sanoo, että Israel käyttää kollektiivisia rangaistuksia konfliktissa, mitä Kontula painottaa vastustavansa.

– Mikään hallinto missään ei oikeuta kohdistamaan ihmisoikeuksia rikkovia toimenpiteitä siviiliväestöön.

Katsooko Kontula sitten, että EU:n pitäisi purkaa Hamasin luokittelu terroristijärjestöksi?

– Minun täytyy sanoa, että en tunne Hamasin toimintaa niin tarkkaan, että osaisin ottaa kantaa pitääkö terrorismistatus säilyttää vai ei, Kontula vastaa ja perustelee tätä muun muassa sillä, että ei ole olemassa mitään globaalia terrorismimääritelmää.

– Minusta relevanttia on se, että siviiliväestöä suojellaan erilaisilta ihmisoikeusloukkauksilta, olivat ne minkä tahon tekemiä tahansa.

Jutussa oikaistu virhe: Käännytetty oli Human Rights Watchin, ei Worldwatchin maajohtaja.