– Tämä merkitsisi merkittävää parannusta järjestäytymättömille yrityksille. Ne saisivat samat oikeudet, vaikka eivät ole työehtosopimuksia neuvotelleet. Seuraamukset eivät kuitenkaan kaikilta osin koskisi järjestäytymättömiä, sillä hyvityssakot ja valvontavelvollisuus eivät koskisi heitä. Toisin sanoen velvollisuudet eivät olisi edes samat kuin järjestäytyneille yrityksille. Osapuolten ja menettelytapojen on kuitenkin oltava samat, sillä muutoin järjestäytymättömät yritykset saisivat perusteetonta etua järjestäytyneisiin yrityksiin nähden, toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n johtaja Katarina Murto korostaa.

Työehtosopimuksissa on mahdollistettu toisin sopiminen pääsääntöisesti luottamusmiehelle, mutta myös työntekijöille tai henkilöstöryhmälle. Julkisuudessa on myös esitetty luottamusmiehen korvaamista henkilöstön muulla edustajalla paikallisen sopimisen yhteydessä.

– On aivan eri asia, onko neuvotteluosapuolena osaava ja asioihin perehtynyt luottamusmies kuin mahdollisesti jopa työnantajan valintaan vaikuttama henkilö, jolla ei välttämättä ole mitään neuvottelu- tai työehtosopimusosaamista eikä asiantuntija-apua käytössään. Paikallisessa sopimisessa on kuitenkin kyse siitä, että työpaikalla voidaan sopia työehtosopimuksesta toisin, Murto painottaa.

Luottamusmies on työehtosopimuksen ja työlainsäädännön perusteet osaava, työnantajalle tasaveroisempi neuvottelukumppani, koska hän voi saada asiantuntija-apua omasta liitostaan.

Jos luottamusmiesjärjestelmää ei haluta tunnustaa tai se halutaan ohittaa, on Murron mielestä täysin selvää, että paikallinen sopiminen tyrehtyy.

– Liian suuria harppauksia paikallisen sopimisen edistämiseen ei kannata ahnehtia kerralla, vaan pyrkiä kehittämään järjestelmää oikeudenmukaisesti sekä niin, että luottamusta, neuvottelukulttuuria ja toimivaa sopimista työpaikoilla voidaan aidosti edistää,  hän  sanoo.

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen on esittänyt, että ”lakisääteinen henkilöstöedustaja” voisi korvata nykyisen luottamusmiesjärjestelmän.