Politiikka
19.9.2025 08:56 ・ Päivitetty: 19.9.2025 08:56
Maahanmuuttajien pisteytys kiinnostaa poliitikkoja – ”Ensin pitäisi tietää, mitä ongelmaa pyritään ratkomaan”
Poliitikot ovat viime aikoina kiinnostuneet maahanmuuttajien pisteyttämisestä esimerkiksi niin sanotulla Kanadan mallilla. Pisteytysjärjestelmää ehdotti elokuussa hallituspuolue RKP, ja viime viikolla ajatuksen nosti esiin pohtimisen arvoisena myös pääministeri Petteri Orpo (kok.).
Keskustelu ei kuitenkaan ole edennyt vielä yksityiskohtiin. Mitä maahanmuuttajien pisteyttäminen tarkoittaa ja miten Suomi voisi siihen ryhtyä?
Liikkeelle pitäisi lähteä siitä, mitä ongelmaa pistejärjestelmällä pyritään ratkaisemaan. Näin sanoo STT:lle työperäisen maahanmuuton parissa työskentelevä hallitusneuvos Katri Niskanen työ- ja elinkeinoministeriöstä.
Erilaisia pistejärjestelmiä on käytössä maailmalla Kanadan lisäksi esimerkiksi Britanniassa, Australiassa, Itävallassa ja Saksassa.
PISTEYTYKSELLÄ arvioidaan maahan haluavien mahdollisuuksia menestyä työmarkkinoilla. Pisteitä voi saada esimerkiksi kielitaidosta, koulutuksesta, työkokemuksesta tai yhteyksistä kyseiseen maahan.
Esimerkiksi Kanadassa hyvillä pisteillä saa pysyvän oleskeluluvan. Saksassa puolestaan pisterajan ylittämällä voi saada vuoden mittaisen luvan olla maassa etsimässä töitä.
Pisteet eivät yleensä ole ainoa väylä päästä maahan, eikä niitä käytetä näissä maissa esimerkiksi humanitaariseen maahanmuuttoon.
Lisää aiheesta
Hallitusneuvos Niskasen mukaan pisteyttäminen voi olla millaisen tahansa maahanmuuttopolitiikan väline.
- Se ei tarkoita automaattisesti rajoittavaa tai liberaalia, vaan voi olla kumpaa tahansa.
SUOMESSA RKP on ehdottanut pisteytystä rinnakkaiseksi järjestelmäksi edistämään työperäistä maahanmuuttoa. Puolueen puheenjohtaja Anders Adlercreutz on visioinut, että pisteillä voisi tulla maahan ilman työpaikkaa hakemaan työtä.
Myös Orpo on puhunut pisteytyksestä työperäisen maahanmuuton yhteydessä. Niin sanottua Kanadan mallia on esittänyt myös SDP:n varapuheenjohtaja Nasima Razmyar viime vuonna.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra sanoi STT:lle keskiviikkona eduskunnassa, ettei pidä esimerkiksi Kanadan tai Britannian kaltaista pisteytysmallia hyödyllisenä.
- En missään nimessä sellaisenaan. Totta kai siitä saisi hyvän tekemällä sen perussuomalaisittain, hän sanoi.
NISKANEN huomauttaa, että esimerkiksi Kanada, Britannia ja Australia ovat suuria työ- ja koulutusperäisen maahanmuuton kohdemaita.
- Näissä maissa tyypillisesti pisteytyksen tarkoitus on seuloa potentiaalisesta, todella isosta hakijamassasta henkilöitä, jotka ovat kaikkein eniten hyödyksi paikallisilla työmarkkinoilla.
Suomi on kielialueena pieni ja vähemmän tunnettu.
- En ainakaan itse ole ymmärtänyt tilannetta sellaiseksi, että ongelmamme olisi, että ikään kuin hyviä tulijoita olisi liikaa.
Suomen tapauksessa houkuttimena pitäisikin toimia jokin palkinto, kuten pysyvä oleskelulupa tai mahdollisuus tulla maahan etsimään työtä. Näihin ajatuksiin Niskanen sanoo myös törmänneensä keskusteluissa.
- Tämä olisi sellainen lisäarvo, mitä ajatellaan, että pistejärjestelmällä voisi olla.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.