Ukraina oli nyt tutkitulla ajanjaksolla ainoa Euroopan valtio kymmenen suurimman aseiden tuojan joukossa, vaikka monet muutkin Euroopan maat lisäsivät aseostoja merkittävästi.

Koko Euroopan aseiden tuonti kasvoi vuosina 2020-2024 yli 150 prosenttia edelliseen nelivuotisjaksoon verrattuna.

-  Uudet luvut kuvastavat selvästi Euroopan valtioiden asevarustelua vastauksena Venäjän uhkaan, sanoo Siprin ohjelmajohtaja Mathew George tiedotteessa.

Maailmanlaajuisesti asekaupan kokonaismäärä on kuitenkin pysytellyt samalla tasolla 2010-luvun alusta lähtien.

PUOLUSTUSLIITTO Naton eurooppalaisten jäsenmaiden asetuonti yli kaksinkertaistui vuosista 2015-2019 vuosiin 2020-2024. Yhä suurempi osuus aseista tulee Yhdysvalloista: aiemmalla nelivuotisjaksolla osuus oli 52 prosenttia, kun jälkimmäisellä se kasvoi 64 prosenttiin.

Siprin vanhempi tutkija Pieter Wezeman sanoo tiedotteessa, että eurooppalaiset Nato-maat ovat ryhtyneet toimiin vähentääkseen riippuvuuttaan amerikkalaisaseiden tuonnista ja vahvistaakseen maanosan omaa aseteollisuutta.

-  Mutta transatlanttisen aseidentuonnin juuret ovat syvällä, hän muistuttaa.

Ensimmäistä kertaa kahteen vuosikymmeneen suurin osa Yhdysvaltain aseviennistä kohdistui Eurooppaan Lähi-idän sijasta. Vuosina 2020-2024 Yhdysvaltain asetuonnista 35 prosenttia kohdistui Eurooppaan ja 33 prosenttia Lähi-itään.

VENÄJÄN perinteisesti runsas asevienti romahti ajanjaksojen 2015-2019 ja 2020-2024 välillä 64 prosenttia. Kaksi kolmasosaa aseista vietiin Intiaan, Kiinaan ja Kazakstaniin.

-  Sota Ukrainaa vastaan on kiihdyttänyt Venäjän aseviennin laskua, koska aseita tarvitaan enemmän taistelukentällä. Lisäksi pakotteet vaikeuttavat Venäjän asetuotantoa ja -myyntiä, ja Yhdysvallat liittolaisineen painostaa valtioita olemaan ostamatta venäläisiä aseita, Wezeman sanoo.

Wezemanin mukaan Venäjän aseviennin alhoon vaikuttaa myös se, että Intia suosii jo enemmän muita aseidentoimittajia ja Kiinan oma teollisuus on korvannut Venäjän-tuontia.