”Maakuntavaalit maksaa valtiolle noin 15 miljoonaa euroa” – Kuntaliiton toimitusjohtaja haluaisi vaalit samalle päivälle

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Maakuntavaalit, eduskunta- ja europarlamenttivaalit kannattaisi kaikki järjestää samaan aikaan, totesi Kuntaliiton toimitusjohtaja Jari Koskinen. Koskinen käsitteli aihetta Porin SuomiAreenassa.

Hänen mukaansa tulevien maakuntavaalien parasta ajankohtaa olisi vielä harkittava sote- ja maakuntauudistuksen aikataulun mennessä uusiksi.

– Ruotsissa vaalien yhdistämisestä on pitkä kokemus ja tulokset ovat olleet hyviä. Suomessa kannattaisi kokeilla samaa mallia yhdistämällä eduskuntavaalit ja maakuntavaalit keväällä 2019 pidettäviin europarlamenttivaaleihin, hän sanoi.

Koskinen muistuttaa, että maakuntavaalien järjestäminen maksaa valtiolle noin 15 miljoonaa euroa. Yhdistäminen helpottaisi ehdokkaiden ja puolueiden vaalityötä sekä lisäisi äänestysaktiivisuutta.

– Maakuntavaalit ovat laatuaan ensimmäiset ja on kaikkien etu, että vaalit onnistuvat myös äänestysaktiivisuuden näkökulmasta. Uskon, että äänestysintoa lisäisi, mikäli maakuntavaalit pidettäisiin eduskuntavaalien kanssa samaan aikaan.

Kuntien asema uudistuksessa pitää pohtia tarkkaan.

Lisäksi kuntaliiton toimitusjohtaja korosti, että kunnille on annettava mahdollisuus tuottaa sote-palveluja

– Perustuslakivaliokunta totesi muutaman viikon takaisessa lausunnossaan sote- ja maakuntauudistuksen lakipaketista selkeästi, että kunnallista itsehallintoa rajoitetaan, mikäli kunnat eivät saa mahdollisuutta tuottaa sote-palveluja tulevaisuudessa, Koskinen muistutti.

Hän kertoi, että kuntaliitto on koko sote-uudistuksen valmistelun ajan ihmetellyt miksi kunnat eivät saa jatkossa olla halutessaan myös palvelujen tuottajia. Koskinen korosti, että kunnilla on niistä pitkä kokemus, osaavaa henkilöstö ja tarvittavat tilat.

– Kun uudistusta joudutaan arvioimaan uudestaan perusteellisesti, myös kuntien asema uudistuksessa pitää pohtia tarkkaan.

Eero Heliövaara ei aio hakea jatkokautta valtion omistajaohjausosaston päällikkönä

Kuva: Lehtikuva

Valtion omistajaohjausosaston päällikkö Eero Heliövaara ei aio hakea jatkokautta. Heliövaara kertoo STT:lle haluavansa siirtyä kohti uusia haasteita. Hän sanoo, että kesällä ollut kohu Finnairin lisäeläkkeistä ei vaikuttanut yksittäisenä asiana hänen päätökseensä.

Heliövaara sanoo jo aiemmin valmistautuneensa henkisesti luopumaan pestistä, sillä hänen edeltäjällään olisi ollut oikeus palata tehtävään. Nyt paikka on avoimessa haussa.

Keskustelua aiheesta

Näin perussuomalaiset hajosivat: Simon Elo ja Juho Eerola kohtaavat lavalla

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Sinisen tulevaisuuden eduskuntaryhmän puheejnjohtaja Simon Elo ja perussuomalaisten varapuheenjohtaja, pitkäaikainen vaikuttaja Juho Eerola astuvat Helsingin kirjamessutorstaina 26.10. lavalle ensi kertaa perussuomalaisten hajoamisen jälkeen.

Tilaisuus on samalla Lauri Nurmen kirjoittaman kirjan Perussuomalaisten hajoamisen historia -kirjan yleisöjulkistus.

Politiikan toimittaja Nurmi lupaa kertoa kirjassaan uutta tietoa perussuomalaisten sisäisistä jännitteistä, Jussi Halla-ahon noususta puolueen johtoon, etukäteen laaditusta soinilaisten varasuunnitelmasta ja muiden hallituspuolueiden osuudesta perussuomalaisten hajoamisessa.

Kirjassa esiintyvät omilla nimillä muun muassa Timo Soini, Halla-aho, Jussi Niinistö, Matti Putkonen, Sampo Terho ja EerolaLisäksi lukuisat kokoomuslaiset ja keskustalaiset ovat antaneet nimettöminä haastatteluja.

Jutta Urpilainen antaa sijoitusvinkin: Tällä toimella rahat 7-kertaisesti takaisin

Kuva: LEHTIKUVA / HANDOUT / JOHANNES JANSSON

SDP:n kansanedustaja, entinen valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) jatkaa tänään maanantaina päiväkotivierailujaan Lapualla.

”Päiväkodit ovat olleet hyvin erilaisia, sillä osa toimii vuoropäiväkotina, osa oli kaksikielisiä, osassa taas maahanmuuttajataustaisten lasten osuus on yli 80 prosenttia kaikista lapsista. Osassa kiinteistöt olivat aivan uusia, kun taas osassa päiväkoti toimi hyvinkin vanhoissa tiloissa. Vaikka vierailemani päiväkodit olivat erilaisia, on niillä myös ollut yhtäläisyyksiä. Kaikkia päiväkoteja on yhdistänyt osaava ja omistautunut henkilökunta, joka on saanut laadukkaan koulutuksen vastuullista tehtävää varten.”

Urpilainen kirjoittaa asiasta Pohjalaisessa.

”Monessa kunnassa päiväkodeissa näkyvät myös Sipilän hallituksen säästötoimet, joiden myötä varhaiskasvatuksen ryhmäkoot ovat kasvaneet. Hallitus nimittäin päätti säästää varhaiskasvatuksesta rajaamalla subjektiivista oikeutta päivähoitoon ja kasvattamalla ryhmäkokoja. Onneksi hallitus kuitenkin päätti vetää alkuperäisen esityksensä varhaiskasvatuksen maksujen korottamisesta pois ja päätyi keventämään pienituloisten varhaiskasvatusmaksuja. Tämä oli askel oikeaan suuntaan.”

Urpilaisen mukaan varhaiskasvatukseen kannattaa panostaa.

”Euron sijoitus varhaiskasvatukseen tuottaa myöhemmin jopa seitsemän euroa takaisin. Tämä johtuu muun muassa siitä, että se tasoittaa lasten erilaisia kotoa saatuja lähtökohtia ja edistää lapsen mahdollisuuksia tasapainoiseen kasvuun.”

Suomessa yli 4-vuotiaista 75 prosenttia osallistuu varhaiskasvatukseen, kun Ruotsissa vastaava luku on 96 prosenttia.

”Varhaiskasvatus on tehokas keino parantaa oppimisen edellytyksiä, vähentää työttömyyttä ja kaventaa tuloeroja sekä vähentää huono-osaisuuden periytymistä. Varhaiskasvatukselle kuuluu vahva asema yhteiskunnassamme ja siellä työtä tekevät ansaitsevat meidän kaikkien kiitoksen”, Urpilainen kirjoittaa.

Malmin lentokenttä taas tapetilla: Perustuslakivaliokunta lausuu asiasta

Kuva: Ella Kaverma

Perustuslakivaliokunta pyrkii antamaan lausunnon Malmin lentokenttää koskevasta kansalaisaloitteesta huomisessa kokouksessaan, kertoo valiokunnan puheenjohtaja Annika Lapintie (vas.).

Perustuslakivaliokunta antaa lausunnon Lex Malmi -aloitetta käsittelevälle liikenne- ja viestintävaliokunnalle.

Aloitteen tarkoituksena on säilyttää Helsinki-Malmin lentopaikka ilmailukäytössä, kehittää lentopaikan oheistoimintaa ja säilyttää sen kulttuuriympäristöarvot.

AVAINSANAT

Keskustan varapuheenjohtaja arvostelee Jan Vapaavuorta Suomenmaassa: Sairaanhoitajan pitää pystyä asumaan Helsingin kantakaupungissa

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Keskustan varapuheenjohtaja, kan­sa­ne­dus­ta­ja Kat­ri Kul­mu­ni sanoo Suomenmaassa, että Helsingin pormestarin Jan Va­paa­vuo­ren toi­min­ta ker­too pait­si por­mes­ta­rin kun­ni­an­hi­mos­ta myös ko­vas­ta ko­koo­mus­lai­ses­ta ar­vo­maa­il­mas­ta.

– Jos por­mes­ta­ri oli­si enem­män köy­hän asi­al­la, ei tar­vit­si­si ih­me­tel­lä kau­pun­gi­no­sien eriy­ty­mis­tä. Kes­kus­ta ha­lu­aa, et­tä jo­kai­sen ih­mi­sen pi­tää pys­tyä asu­maan myös Hel­sin­gis­sä. Ny­ky­ään opet­ta­jan tai sai­raan­hoi­ta­jan pal­kal­la ei pär­jää kan­ta­kau­pun­gis­sa.

Kul­mu­nin mukaan Va­paa­vuo­ren toi­min­ta tar­jo­aa kes­kus­tal­le mah­dol­li­suu­den ol­la kes­kus­te­lun toi­nen ää­ni ja po­la­ri­saa­ti­on toi­nen pis­te.

– Suo­mea on ra­ken­net­ta­va ha­jau­te­tus­ti, jot­ta kaik­ki voi­ma­va­rat tu­le­vat käyt­töön. Kes­kit­tä­mäl­lä ih­mi­set yh­teen paik­kaan oli­sim­me hä­din tus­kin Pie­ta­rin ko­koi­nen.