Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Kotimaa

Maanpuolustustahto romahti – näin surkea tulos tuli viimeksi vuonna 1989

Kansalaisten maanpuolustustahto ja kannatus nykymuotoiselle asevelvollisuudelle ovat laskeneet erityisesti nuoremmissa ikäluokissa, selviää Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) vuosittain julkaistavasta kyselystä. Ilmastonmuutos huolettaa kyselyn mukaan lähes kaikkia ja Nato-kannat ovat ennallaan.

DEMOKRAATTI/STT

Demokraatti

Kaksi kolmesta vastaajasta katsoi, että jos maahan hyökätään, on suomalaisten puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka lopputulos olisi epävarma. Laskua viime vuoteen kertyi kuusi prosenttiyksikköä.

Edellisen kerran maanpuolustustahto oli MTS-kyselyssä alle 70 prosenttia lähes 30 vuotta sitten vuonna 1989. Alle 25-vuotiaiden maanpuolustustahto on romahtanut niukasti alle 49 prosenttiin viime vuoden 66 prosentista.

Henkilökohtaisella tasolla useampi kuin neljä viidestä ilmoitti kuitenkin olevansa valmis osallistumaan maanpuolustukseen “kykyjensä ja taitojensa mukaan”, jos Suomeen hyökätään. Tältä osin edeltäviin vuosiin ei ole tapahtunut suurta muutosta.

Kansalaispalvelua kannattaa yli puolet.

Miehiä koskevaa yleistä asevelvollisuutta tukee tuoreessa kyselyssä kolme neljästä vastaajasta, viime vuonna 81 prosenttia. Asevelvollisuuden koskettamassa alle 25-vuotiaiden joukossa nykyjärjestelmän kannatus jäi vain 56 prosenttiin. Pudotusta edellisvuodesta kertyi jopa 21 prosenttiyksikköä.

Selvä enemmistö vastaajista tosin pitää nykyistä asevelvollisuutta parhaana perustana Suomen puolustusjärjestelmälle, kun vaihtoehtoina ovat joko ammattiarmeija tai sekä miesten että naisten pakollinen tai vapaaehtoinen asepalvelus.

Lisää aiheesta

Yleiseen miehiä ja naisia koskevaan kansalaispalvelukseen, joka voisi olla joko siviili- tai asepalvelus, suhtautuu myönteisesti yli puolet vastaajista.

Turvattomuuden tunne vähentynyt.

Viime vuoden MTS-kyselyssä 60 prosenttia vastaajista uskoi Suomen elävän seuraavien viiden vuoden aikana entistä turvattomammassa maailmassa. Turvattomuuden tunne on vuodessa helpottanut, sillä nyt samalla kannalla on enää 49 prosenttia vastaajista.

Puolet vastaajista uskoo sotilaallisen tilanteen Suomen lähialueella säilyvän ennallaan, ja tuki puolustusmäärärahojen lisäämiselle on selvästi vähentynyt.

Huoli ilmaston lämpenemisestä sen sijaan on lisääntynyt vuodessa selvästi. Yhdeksän kymmenestä vastaajasta kokee ilmastomuutoksen aiheuttavan paljon tai jonkin verran huolta. Heti perässä huolenaiheissa tulevat kansainvälinen terrorismi ja maailman pakolaistilanne.

Myös huoli tietoverkkoihin kohdistuvista kyberuhkista ja joukkotuhoaseiden leviämisestä on lisääntynyt selvästi edellisvuodesta.

Pohjoismaiselle sotilasyhteistyölle lähes yksimielinen tuki.

Suomen sotilaallisen liittoutumattomuuden kannatus on MTS-kyselyssä ennallaan lähes 60 prosentissa. Myöskään Nato-kannoissa ei näy merkittäviä muutoksia.

Sekä jäsenyyden kannattajien (20 prosenttia) että vastustajien (59 prosenttia) määrä on laskenut aavistuksen viime vuodesta. Ainoa virhemarginaalin ylittävä muutos on kannastaan epätietoisten määrä kasvu 21 prosenttiin.

Suomen sotilaallinen yhteistyö EU:ssa ja erityisesti Pohjoismaiden (95 prosenttia) kanssa saa vastaajilta lähes yksimielisen tuen. Tuki yhteistyölle Naton ja Yhdysvaltain kanssa on huomattavasti alhaisempi, kuitenkin yli 50 prosenttia.

Ensimmäistä kertaa kysymyspatterissa ollutta puolustustarvikkeiden viennin jatkamista kannattaa nykysäännöillä puolet vastaajista. Vajaan kolmasosan mielestä Suomen pitäisi kiristää lupaehtoja.

MTS:n kyselyyn haastateltiin syys-lokakuun vaihteessa reilua tuhatta 15–79-vuotiasta mannersuomalaista. Kyselyn virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä molempiin suuntiin.

STT–NIILO SIMOJOKI

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE