Vielä viime viikolla Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan piti kiinni kannastaan, ettei maa voi hyväksyä Suomen ja Ruotsin hakemuksia. Erilaisia, koko ajan päättömämpiä vaatimuksia tuntui ilmaantuvan harva se päivä.

Nyt Nato-diili on kuitenkin totta, mutta minkälainen se on: makea sopu vai uuden mehevän riidan alku?

AINAKIN MONI asiantuntija myönsi yllättyneensä. Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola sanoi tuoreeltaan Demokraatille tiistai-iltana odottaneensa, että Turkki vempuloi vähän yli Madridin Nato-huippukokouksen.

Aaltolan mukaan Suomi ja Ruotsi kykenivät muotoilemaan asiat niin, että se tyydytti Turkkia.

Näin varmasti, koska muuten sopua ei olisi syntynyt.

TURKIN PRESIDENTIN KANSLIA ilmoittikin oitis, että maa sai mitä halusi neuvotteluista Suomen ja Ruotsin kanssa. STT kertoi omassa jutussaan, että turkkilaismedioissa on julkaistu lista, jossa käydään läpi neuvottelujen saavutuksia Turkin mukaan:

-  Täysi yhteistyö Turkin kanssa PKK:ta ja sen haaroja vastaan

-  Solidaarisuuden osoittaminen Turkille taistelussa terrorismin kaikkia muotoja vastaan

-  Sitoutuminen olemaan tukematta kurdijärjestö PYD:tä, YPG:tä sekä vuoden 2016 vallankaappausyrityksestä syytettyä Gülen-liikettä

-  Turkkiin kohdistuvien puolustusteollisuuden vientikieltojen välttäminen ja yhteistyön kasvattaminen

-  Sitoutuminen Ruotsin ja Suomen kansallisen lainsäädännön ja käytäntöjen muuttamiseen terrorismin torjunnassa ja puolustusteollisuudessa

-  Yhteistyötä tietojen jakamisessa liittyen terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan

-  Konkreettisia toimia terroristien luovuttamiseksi ja kahdenvälisten sopimusten valmistelua

-  PKK:n ja sen haarojen varainhankinnan ja värväämisen kieltäminen

-  Turkin vastaisen terrorismipropagandan estäminen

-  Suomen ja Ruotsin laajemman osallistumisen tukeminen EU:n puolustusyhteistyöhön liittyvässä Pescossa

-  Listattujen asioiden täytäntöönpanovaiheita valvovan mekanismin perustaminen

Varsin värikästä luentaa varsinaisesta julkilausumasta.

SUOMEN PRESIDENTTI Sauli Niinistö puolestaan sanoi ykskantaan tiedotustilaisuudessa, että sopu ei johda muutoksiin Suomen lainsäädännössä. Esimerkiksi lainsäädäntöön perustuvia asenvientokieltoja Turkkiin ei Suomella ole.

“Se, että tuo ratkaisu sitten löytyi, perustui aika paljon tietynlaiseen luovuuteen. Jouduttiin katsomaan tiettyjä asioita, miten ne kirjoitetaan ja miten kukin ne haluaa ymmärtää vähän uudelleen.”

UPIn Turkki-asiantuntija Toni Alaranta pitää erityisesti PYD/YPG-kohtaa merkityksellisenä.

“Tämän muotoilun Turkki tulee tulkitsemaan niin, että tässä dokumentissa Ruotsi ja Suomi lupaavat suhtautua siihen kuin terrorijärjestöön. Toisin sanoen ainakin Turkin silmissä Ruotsi ja Suomi lupautuvat tässä pitämään terroristisena ryhmää, jota USA parhaillaan aseistaa. Sana ‘extension’ (jatke) myös suoraan mainittu, joten ainakin Turkin silmissä asia ihan selvä. Selvää myös että mitään sopimusta ei olisi syntynyt ilman että tällainen muotoilu on mukana”, Alaranta kirjoitti Twitterissä.

Ja jatkoi:

“Turkin mukaan Madridissa sovittiin että Suomi ja Ruotsi taistelevat Turkin kanssa täydessä yhteistyössä PKK:ta ja sen jatkeita vastaan. Eiköhän tähän vielä palata prosessin seuraavissa vaiheissa, Turkki tulee siitä varmasti muistuttamaan.”

SUOMEN NATO-TIE on joka tapauksessa taas auki ja nyt odotetaan, että Suomen ja Ruotsin kutsumisesta Naton jäseniksi päätetään jo huippukokouksessa Madridissa.

Kaikki näyttivät voittavan umpisolmussa olleiden neuvotteluiden ratkettua, mutta Turkin alkuperäisten vaatimusten rinnalla lopputulos Suomesta käsin tulkittuna on sille maksimissaan laiha kompromissi.

Kysymys jää, mitä sovun taustalla vielä on, kuinka todellinen umpisolmu alkujaankaan oli ja mitä sen aukeaminen lopulta tarkoittaa. Uusia mutkia? Ehkä Turkki pelasi ja pelaa peliä, jonka kaikkia motiiveja emme vielä tiedä. Varmaa on, että asiakirjan lavean pensselin ilmaisuista, siis siitä “tietynlaisesta luovuudesta”, syntyy tästedeskin omalakisia tulkintoja ja uusia vaatimuksia.

Kuten tällaisia.