Laajoista rajoitustoimenpiteistä on siirrytty kohti testaa, jäljitä, eristä, hoida toimintamallia. Samaan aikaan rajoitustoimenpiteitä on yhä käytössä ja niiden purkamisen vaikutuksia epidemian kulkuun seurataan Marinin mukaan tarkasti.

Pääministeri totesi, että näin edetään, koska  rajoitustoimenpiteillä on monia haitallisia vaikutuksia yksilöille ja yhteiskunnalle, niin taloudellisia kuin inhimillisiä vaikutuksia.

– Laajamittaisten rajoitustoimenpiteiden ylläpitäminen ei ole kestävää. Mitä pidempään ne ovat käytössä, sitä haitallisemmiksi niiden vaikutukset muodostuvat. Samaan aikaan emme kuitenkaan halua, että virus lähtee leviämään yhteiskunnassa hallitsemattomasti. Myös sillä olisi kova inhimillinen ja taloudellinen hinta. Siksi rajoituksia puretaan vähitellen ja seurataan tarkasti miten epidemia kehittyy.

– Kyse on globaalista laajalle levinneestä pandemiasta. On vielä paljon sellaista, mitä emme yksinkertaisesti tiedä.

Pääministeri Sanna Marinin mukaan hallituksen tavoitteena on estää viruksen leviämistä yhteiskunnassa, turvata terveydenhuollon kantokyky ja suojella erityisesti riskiryhmiin kuuluvia.

– Tavoitteet ovat olleet koko ajan samat.

– Tavoite viruksen leviämisestä tarkoittaa, että emme halua viruksen leviävän. Emme halua, että ihmiset altistuvat virukselle ja sen aiheuttamalle taudille, joka on osalla sairastuneista erittäin vakava. Siksi olemme asettaneet kovia rajoitustoimia jo hyvin varhaisessa vaiheessa epidemiaa. Siksi niitä on yhä käytössä. Oikea-aikaisilla toimilla olemme onnistuneet hillitsemään epidemian etenemistä ja olemme toistaiseksi pystyneet välttämään tautipiikin. Tästä kiitos kuuluu kaikille Suomessa asuville ihmisille, jotka olette osaltannet toimineet vastuullisesti. Jatkossakin meidän on huomioitava toiminnassamme oma ja kanssaihmisten terveys.

Marin totesi terveydenhuollon kantokyvyn turvaamisen tarkoittavan sitä, että kaikissa tilanteissa voidaan varmistaa riittävä hoitokapasiteetti ja se, että jokainen sairastunut saa tarvitsemansa avun. Tehohoitokapasiteettia on nostettu ja varauduttu mahdollisiin muutoksiin tautitilanteessa.

Riskiryhmiin kuuluvia ihmisiä halutaan suojella taudilta, koska se voi olla hyvin vakava ja jopa kuolemaan johtava riskiryhmiin kuuluvilla. Riskitekijöitä ovat esimerkiksi korkea ikä ja osa perussairauksista.

– Kyse ei ole siitä, että haluamme vaikeuttaa esimerkiksi ikääntyneiden suomalaisten elämää. Meillä on kuitenkin velvollisuus kertoa ihmisille se tieto, joka meillä taudista on ja pyrkiä ehkäisemään ihmisten vakavaa sairastumista ja ylimääräisiä kuolemia. Siksi olemme antaneet suosituksen esimerkiksi ikääntyneille välttää fyysisiä kontakteja muihin ihmisiin mahdollisuuksien mukaan.

– Olemme kuitenkin samalla korostaneet, että jokainen itse arvioi ja harkitsee, miten suosituksia noudattaa. Mikäli ikääntynyt kokee, että lapsenlapsen tapaaminen on tärkeämpää kuin suojata omaa terveyttä mahdolliselta altistumiselta virukselle, on näin mahdollista toimia. Hallitus ei sitä kuitenkaan voi nykyisen tiedon valossa suorittaa.

Pääministeri Sanna Marinin mukaan erityisenä huolena on viruksen leviäminen hoivayksiköissä. Sen vuoksi vierailut niissä on toistaiseksi kielletty.

– Etsimme kuitenkin tapoja mahdollistaa turvalliset sosiaaliset kontaktit myös näissä asuville ihmisille.

Onko hybridistrategian testaa, jäljitä, eristä ja hoida -toimintamalli valmis? Marinin mukaan vastaus on, että osittain kyllä ja osittain ei.

– Testauskapasiteettia on nostettu ja nostetaan yhä. Samoin jäljittämisen resursseja on vahvistettu. Näin varaudutaan myös epidemian mahdolliseen seuraavaan aaltoon. Jotta toimintamalli toimisi mahdollisimman hyvin ja altistuneet pystyttäisiin mahdollisemman tehokkaasti jäljittämään, tarvitsemme avuksi mobiilisovelluksen, jonka mahdollisimman moni ihminen myös ottaisi käyttöön.

Mobiilisovelluksen edellyttämän lainsäädännön valmistelu on käynnissä sosiaali- ja terveysministeriössä. Tämänhetkinen arvio on, että sovellus voitaisiin ottaa käyttöön kesällä.

Marinin mukaan hybridistrategian noudattamista koronaviruksen estämiseksi on tarpeellista jatkaa niin kauan, kunnes epidemia on saatu globaalilla tasolla hallintaan. Koska tällä hetkellä on vielä suurta epävarmuutta koronavirukseen liittyen, strategiaa päivitetään tarvittaessa uuden tutkimustiedon myötä.

– Opimme koronaviruksesta koko ajan lisää, mutta vielä emme tarkkaan tunne sen käyttäytymistä. Vielä emme esimerkiksi varmuudella tiedä, onko viruksella kausivaihtelua. On mahdollista, että kesäksi epidemia hiipuu ja taudin uusi aalto tulee syksyllä. Meidän on varauduttava myös siihen.

Suomen hybridistrategian vaikuttavuutta koronavirusepidemian torjumiseksi seurataan epidemiologisten, lääketieteellisten ja toiminnallisten mittarien avulla.

– Yksi mittari ei kerro kokonaiskuvaa. Siksi epidemian kehittymistä ja toimien vaikuttavuutta seurataan useilla mittareilla.

THL antoi lisätietoa mittareista  toissapäivänä.

Hallitus ei ole asettanut tavoitetta tietystä tartuttavuusluvusta (R0) kahdesta syystä.

– Ensinnäkään se ei yksin kuvaa tilannetta kattavasti ja se vaihtelee myös alueittain. Tautia esiintyy ryppäissä ja epidemian kulkua on vaikea ennustaa. Toiseksi yksittäisen luvun asettaminen, vaikkapa R1 voisi johtaa oletukseen, että hallituksen toimet olisivat sidottuja tähän lukuun. Näin yksinkertainen asia ei kuitenkaan ole.

R0-luku eli tartuttavuusluku tarkoittaa sitä, kuinka monta ihmistä yksi koronaan sairastunut tartuttaa. Tartuttavuusluku R1 tarkoittaisi siis sitä, että kukin taudin saanut tartuttaisi keskimäärin yhden uuden tartunnan tai vähemmän

– Hallitus arvioi toimiensa vaikutuksia ja seurauksia kattavasti. Arvioimme esimerkiksi rajoitustoimien epidemiologisia mutta myös muita ihmisten hyvinvointiin ja talouteen liittyviä seurauksia. Linjaukset toimista tehdään kokonaisharkinnan pohjalta, ei sen mukaan mikä ilmaantuvuusluku kulloinkin on. Mittareissa tapahtuvia muutoksia arvioidaan sosiaali- ja terveysministeriön asettamassa tilannekuva- ja mallinnusryhmässä viikoittain, Sanna Marin totesi.