– Ehdotukseeni on tartuttu laajasti ja hyvä niin. Asiasta voi ja pitää keskustella, hän painottaa mielipidekirjoituksessaan Aamulehdessä.

Marinilta kysyttiin viime viikolla SDP:n 120-vuotisjuhlan paneelissa, mitkä ovat tulevaisuuden visiot, joita puolueen pitäisi tavoitella. Hän nosti esille kolme konkreettista teemaa: lapsiperheköyhyyden vähentämisen, ihmisarvoisen ikääntymisen ja työajan lyhentämisen.

Hän muistuttaa mielipidekirjoituksessaan, että työaikaa on lyhennetty merkittävästi viimeisen sadan vuoden aikana samalla, kun työn tuottavuus on parantunut.

Työajan lyhentäminen kahdeksaan tuntiin päivässä on ollut sosialidemokraattisen liikkeen keskeisimpiä yhteiskunnallisia tavoitteita ja se on saavutettu määrätietoisen työn tuloksena. Tämän seurauksena ihmisten tulotaso ja hyvinvointi ovat kohentuneet.

– Työelämän ja yhteiskunnan muuttuessa aikoinaan mahdottomasta on kuitenkin tullut totta.

Marin uskoo, että työaika tulee vastaisuudessakin lyhenemään, kun teknologia kehittyy, työelämä muuttuu ja työn tuottavuus paranee.

– Oleellista lienee varmistaa, että tuottavuuden paranemisesta hyötyy tavallinen ihminen ja koko yhteiskunta.

Työajan lyhentäminen itsessään voi hänen mukaansa parantaa työn tuottavuutta. Esimerkki löytyy Ruotsista, jossa lyhyempää työaikaa on kokeiltu – ja sillä on ollut myönteinen vaikutus työn tuottavuuteen.

– Samanlaisia tuloksia on saatu Suomessa 1990-luvun lopulla tehdystä kokeilusta.

Marin nostaa esimerkiksi Nokian Renkaat, jonka tuottavuus parani kokeilun myötä 33 prosenttia. Samoin putkiyhtiö KWH Pipe kasvatti tuottavuuttaan 42,2 prosenttia ja sen tuoteyksikkökustannus laski.

– Tuottavuus kasvoi niin paljon, että yhtiöt pystyivät ongelmitta maksamaan kuuden tunnin työpäivästä kahdeksan tunnin palkan.

Marin viittaa kirjoituksessaan Suomen kokeilua johtaneeseen työmarkkinaneuvos Pekka Peltolaan, joka kuvaa Taloussanomien (19.8.) haastattelussa kokeilua onnistuneeksi ja arvioi, että lyhyempää työaikaa vastustetaan pääasiassa ideologisista syistä.

– Osa kommenteista avaukseeni onkin ollut kärkkäitä. Aamulehti kommentoi asiaa pääkirjoituksessaan 19.8. toteamalla, että Suomen ”kilpailukyky romahtaisi”, ja että ehdotus on ”epärealistinen ja vahingollinen”.

Marin mainitsee myös tyrmäävällä kannalla olleista esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n, äskettäin Tampereen yliopiston työelämäprofessoriksi nimitetyn Matti Apusen ja kokoomuksen. Tämä lista ei yllätä Marinia.

– Täystuhon ennustajista huolimatta työajan lyhentämiseen kannattaa suhtautua avoimin mielin, sillä työelämä tulee muuttumaan myös tulevaisuudessa. Tavoitteena muutoksessa pitää olla tuottavuuden kasvu ja ihmisten hyvinvoinnin parantaminen, Marin perustelee.