Matti Hirvola, mies Rinteen ja Urpilaisen takaa, alkaa pian ajaa 750 000 työntekijän agendaa: ”Ammattilobbaajien toiminnan täydellinen läpivalaisu on ilman muuta perusteltua”

Kuva: Jari Soini

Teollisuuden palkansaajat TP saa filosofian maisteri, valtiotieteen kandidaatti Matti Hirvolasta, 42, pääsihteerin, jonka onnistumisen työssä ei pitäisi kompastua ainakaan kokemattomuuteen. Verkostoja on vaikka muille jakaa. Hän on toiminut muun muassa vaikuttajaviestinnän, suomeksi lobbaamisen, asiantuntijana SAK:ssa, SDP:n tiedotuspäällikkönä ja kahden valtiovarainministerin erityisavustajana. Peruslobbaus tuli tutuksi myös viestintätoimisto Milttonilla.

– Siinä mielessä minun pitäisi olla omilla vahvuusalueillani, kun tunnen ay-liikettä ja toisaalta, miten poliitikot valmistelevat ja tekevät päätöksiä – ja millaisia viestejä he ovat alttiita kuulemaan, Hirvola arvioi tulevaa työtään.

Hän siirtyy TP:n palkkalistoille Kalevi Sorsa -säätiöstä, jossa hän on tutkinut suomalaisen työmarkkinajärjestelmän kehitystä. Hirvolan tutkimus Luottamuksen loppu? julkistettiin alkuviikosta.

Teollisuuden palkansaajat ei ole mikä tahansa pieni yhteistyö- ja vaikuttamisjärjestö. Siinä on 18 ammattiliittoa kaikista kolmesta palkansaajien keskusjärjestöstä. Liittojen edustamilla aloilla työskentelee noin 750 000 henkeä.

TP on profiloitunut viime aikoina erityisesti edunvalvonnassa. Sen toisena tavoitteena on ollut koordinoida sopimustoimintaa.

– TP edistää teollisuuden ja viennin etuja ja pyrkii määrittelemään liittojensa palkansaajille yhteiset tavoitteet. Ne on vietävä tehokkaasti poliittisten päättäjien tietoon. Kaikki pyrkimykset, joilla palkansaajien yhteistä rintamaa vahvistetaan, ovat kannatettavia, Hirvola linjaa työnkuvaansa.

Katse TP:ssä on jo vuoden 2019 eduskuntavaaleissa. Hirvolan mukaan Teollisuuden palkansaajat haluavat oman kädenjälkensä näkyvän tulevassa hallitusohjelmassa. Erityisesti järjestö haluaa takuut siitä, että suomalaisen teollisuus ja vienti sekä teollisuudesta palkkansa saavien ihmisten toimeentulo ja turva taataan.

Kenen puolesta puhuu, pitää olla kaikille selvää.

Tämän viestin vieminen on erityisesti pääsihteerin heiniä. Lobbaamisella eli vaikuttajaviestinnällä on julkisuudessa paha kaiku. Hirvola pohtii sen johtuvan ”vanhan maailman” tavasta toimia.

– Aikoinaan Suomessa toimivat hyvä veli -verkostot. Asioista sovittiin Tamminiemen saunan lauteilla. Nyt vaikuttajaviestintä on huomattavasti avoimempaa. Kenen puolesta puhuu, pitää olla kaikille selvää. Muuten tekee vain itselleen ja ajamalleen asialle hallaa, hän korostaa.

Teknologinen kehityskin tekee mahdottomaksi asioiden ajamisen salassa.

– Eikä siihen ole perusteitakaan, varsinkin palkansaajan asialla ollessa. Ilman muuta on selvää, että yhteisten tavoitteiden puolesta seistään avoimesti ja pää pystyssä, Hirvola linjaa.

Eduskunnan yritys piilotella vierailijalistoja ei Hirvolan mielestä oikein sovi pyrkimyksiin läpinäkyvyydestä.

– Näin vahvistetaan vanhaa mielikuvaa siitä, että tässä on jotain piiloteltavaa. Ymmärrän silti hyvin yksityisyyden suojan tarpeen silloin, kun yksittäiset kansalaiset haluavat kertoa huolistaan omille edustajilleen.

Brysselissä EU:n parlamentissa on olemassa lobbarirekisteri. Hirvola ihmettelee, miksei Suomen eduskunnassa tällaista ei ole.

– Ammattilobbaajien toiminnan täydellinen läpivalaisu on ilman muuta perusteltua. Heidän pitää pelata avoimin kortin, hän perustelee.

Mikä sitten on vaikuttavaa lobbaamista? Hirvola luottaa tutkittuun tietoon.

– Jos haluaa jättää omaa kädenjälkeään poliittiseen päätöksentekoon, on huomattavan vahvoilla, jos pystyy näyttämään dataa oman näkemyksen tueksi.

Viesti on pystyttävä Hirvolan mielestä myös kiteyttämään ytimekkäästi – tavattoman laajoja toivomuslistoja ei kannata siis lähteä esittämään.

Eniten vaikuttamista tarvitaan siellä, missä palkansaajien asiaa ei valmiiksi yhtä hyvin tunneta.

Hirvola ei lähde ensitöikseen eduskunnan käytäville viestiä viemään.

– Ensimmäinen tehtävä on yhteisen eetoksen rakentaminen liittojen kesken. Meidän täytyy määritellä yhteiset tavoitteemme, joiden taakse ryhmittäydymme. Vasta sen jälkeen on ulkoisen vaikuttamisen vuoro.

Ulkoisessa lobbaamisessa on tärkeää hakea ne ihmiset, jotka ovat puolueidensa elinkeino- ja teollisuuspolitiikan asiantuntijoita. He vaikuttavat osaltaan puolueen linjauksiin.

Jutta Urpilaisen ja Antti Rinteen valtiovarainministeriaikoina Hirvola erityisavustajana pääsi tekemisiin lobbareiden kanssa. Heitä oli laidasta laitaan järjestöjen ja elinkeinoelämän edustajista lähtien.

– Silmiini ei erottunut mikään ryhmä poikkeuksellisen aktiivisena asiansa ajajana. Kaikkiin yhteydenottoihin pyrittiin vastaamaan arvostavasti ja miettimään, olisiko tässä viestissä sellaista, mikä pitäisi ottaa huomioon päätöksenteossa.

Teollisuuden palkansaajien edustajana Hirvolan viesti mennee hyvin perille puolueiden vasemmalle laidalle.

– Siellä tavataan olla palkansaajien arjesta aika hyvin perillä.

Hirvola pohtii, että enemmän ”käppiä” on ehkä suhteessa porvarillisiin puolueisiin. Hän muistuttaa, että eniten vaikuttamista tarvitaan siellä, missä palkansaajien asiaa ei valmiiksi yhtä hyvin tunneta. Kokoomus, keskusta ja vihreät ovat hänen mukaansa potentiaalisia puolueita, joilla saattaa olla tulevassa hallituksessa merkittävä asema.

– Teettää varmaan hieman enemmän työtä, että palkansaajien näkemykset saadaan resonoimaan heidän ajattelussaan. Kaikissa puolueissa on kyllä ymmärrystä sille, että Suomen kansantalous nojaa yhä vientiin.

Hirvola kuitenkin uskoo vahvasti, että myös porvaripuolueissa löytyy kiinnostusta sille, mitä 750 000 teollisuudesta palkkansa saavaa ihmistä ajattelee ja toivoo.

Juha Sipilän (kesk.) hallituksen työmarkkinaosaamista on epäilty. Hirvolankin mielestä hallitus on joutunut kahden vuoden aikana tekemään laiskanläksyjä.

– En usko, että hallitus sortuu enää suoranaiseen vastakkainasetteluun.

”Politiikan Camel-boots-mies” riemastui hallituksen merkkipaalusta – ”Tämä mies on totta”

Kuva: Lehtikuva-AFP

Ulkoministeri Timo Soini (sin.) riemuitsee blogissaan Juha Sipilän (kesk.) hallituksen 1000-päivää kestäneestä taipaleesta. Soini pitää tuhannen päivän rajaa yhden sortin merkkipaaluna pitkällä poliitikon urallaan.

– Minulle tulee tuhat päivää täyteen ministerinä. Tänään Tokiossa. Työn merkeissä, hän kirjoittaa.

Soini kiittää kotipaikkansa Espoon Iivisniemen äänestäjiä, jotka auttoivat häntä ponnistamaan ensin kaupunginvaltuustoon, sitten eduskuntaan. Hän vakuuttaa puhtaan omatunnon olevan paras päänalunen.

”Kun työt on tehty ja nähty Tokio, niin Timo tulee kotio.”

– Kokemus auttaa kaikessa. Se ei vapauta kaikesta. Olen politiikan Camelboots- mies. Omat polut, omat lelut. Toiset tykkää, toiset ei. Hätkähdyttävä hetki on katsoa peiliin ja havaita, että tämä mies on totta.

– Tämänpuoleinen gospel on rajallista. Tämä on hyvä päivä olla hengissä. Vaikka sitten ministerinä Juha Sipilän hallituksessa. Kun työt on tehty ja nähty Tokio, niin Timo tulee kotio. Iivisniemeen, Soini päättää.

Keskustelua aiheesta

”Täytyy perehtyä materiaaliin” – Ugandan tapahtumat eivät murentaneet ministerin luottamusta Patrian johtoon

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Mika Lintilä (kesk.).

Valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri Mika Lintilä (kesk.) ei katso, että Patrian toimitusjohtaja Olli Isotalon luottamus olisi Uganda-jupakan seurauksena heikentynyt. Lintilä totesi, ettei ole vielä ehtinyt yksityiskohtaisesti perehtyä Patrian julkistamiin selvityksiin asiasta. Hän oletti, että aineisto on pitkälti sama kuin se, jonka hän kävi läpi Isotalon kanssa.

Tähän mennessä asiassa ei Lintilän mukaan ole tullut julki mitään sellaista, joka olisi muuttanut Isotalon asemaa.

– Täytyy nyt analysoida ja perehtyä materiaaliin, Lintilä sanoi STT:lle.

Lintilän mukaan henkilöstöratkaisut eivät ole nyt tärkein asia, vaan olennaista on saada yhtiön asiat kuntoon. Jatkossa pitää pystyä estämään vastaavat tilanteet.

– Olen ilmoittanut ihan alussa toimitusjohtajalle ja hallitukseen puheenjohtajalle, että toimivan johdon tehtävä on palauttaa Patrian luottamus ja uskottavuus. He valitsevat keinot. Minä arvioin myöhemmin, ovatko ne olleet riittäviä.

Lintilän mukaan nyt vaaditaan koulutusta, ennakointia, mutta myös parempaa valvontaa yhtiön sisällä. Jokaisen patrialaisen pitää mieltää missä rajat kulkevat, varsinkin myyntipuolella.

– Tällaisia ei vain saa tulla, Lintilä painotti.

Ex-ministereiltä edellytetään arvostelukykyä

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolainen (kok.) peräsi eilen hallitukseen pelisääntökeskustelua siitä, miten entiset ministerit voivat toimia maailmalla ja hyödyntää asemaansa. Lintilä ei suuresti lämmennyt ajatukselle.

Pelisääntökeskustelu voidaan toki käydä, mutta se ei ratkaise asiaa, hän arveli.

– Jokaisella pitää olla henkilökohtainen arvostelukyky sillä tavalla, että pystyy vastuullisesti ja kunniallisesti sitä nimikettä myös käyttämään, Lintilä sanoi.

Lintilä huomautti, että entisiä ministereitä alkaa olla jo suuri joukko. Kaikkiaan ministereitä on ollut jo liki 600, hän totesi.

Ministeri toivoi, että koko Uganda-jupakka alkaisi jo vähitellen laantua.

– Minua harmittaa, että tässä myllytyksessä unohtuu se, että on menehtynyt yksityishenkilö, jolta on jäänyt omaisia. Onhan tämä hirvittävä tragedia. Tämä meinaa monilta unohtua.

Jäämurtajien työkiistan sovittelu alkaa

Kuva: Lehtikuva

Valtakunnansovittelija Minna Helle on kutsunut jäänmurtajien ja monitoimimurtajien työkiistan osapuolet sovitteluun huomenna iltapäivällä. Työntekijäpuolta edustava Suomen Laivanpäällystöliitto ilmoitti eilen työnseisauksesta, joka alkaa 7. maaliskuuta, ellei sopuun päästä sitä ennen.

Murtajia operoiva Arctia on työntekijäpuolen mukaan esittänyt laajoja heikennyksiä alusten kansipäällystön työehtoihin. Heikennysten kokonaisvaikutus olisi liiton mukaan kymmeniä prosentteja.

– Liitto ei hyväksy työehtojen kokonaisvaltaista heikennystä ja tämän johdosta ilmoitus työnseisauksesta on annettu Arctia Oy:n konventionaalisille jäänmurtajille ja monitoimimurtajille, ilmoittaa Laivanpäällystöliitto tiedotteessaan.

Arctia kummasteli lakkovaroitusta, joka sen mukaan annettiin ennen kuin sopimusneuvottelut olivat päässeet kunnolla alkamaan. Yhtiön mukaan murtajien kansipäällystön palkat ja työehdot ovat huomattavasti paremmat kuin muualla suomalaisella merenkulkualalla.

Kansipäällystön keskimääräinen palkkataso on Arctian mukaan jopa puolitoistakertainen merenkulkualan yleiseen tasoon verrattuna.

Arctia muistuttaa, että jääolosuhteet Suomen merialueilla ovat nyt haastavimmillaan. Yhtiön jäänmurtajat avustavat parhaillaan meriliikennettä Perämerellä ja itäisellä Suomenlahdella.

Keskustelua aiheesta

Kommentti: Supo kuumentaa eduskunnassa – jääkö osa valvonnan ulkopuolelle?

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Suojelupoliisi muuttuu tulevaisuudessa poliisista tiedusteluviranomaiseksi, mutta muutoksesta ei ole tulossa aivan yksinkertainen päiväkävely. Skismaa aiheuttaa muun muassa kysymys siitä, kuka uutta supoa valvoo ja onko sen koko toiminta tulossa parlamentaarisesti valvottavaksi.

Supon tuleva rooli ei liity vain lakeihin kirjattaviin entistä laajempiin toimivaltuuksiin tai siihen, että se luopuu poliisin tehtävistä. Myös eduskunnan omaa toimintaa säätelevällä laintasoisella työjärjestyksellä on asiasta sanansa sanottavana. Keskiviikkona työjärjestys jäi juuri supoa koskevien erimielisyyksien vuoksi puhemiesneuvoston pöydälle.

Työjärjestyksessä käsitellään muun muassa uutta supoa varten luotavaa parlamentaarista elintä, tiedusteluvalvontavaliokuntaa, jonka perustamisesta ollaan laajasti yksimielisiä. Jo nimestä voi päätellä, että valiokunnan päätehtävä on supon valvonta yhdessä laillisuusvalvonnasta vastaavan tiedusteluvaltuutetun kanssa.

Puhemiesneuvoston näkemykset eroavat, kun aiheeksi otetaan valiokunnan tehtävän määrittely.

Ehdotetun määritelmän mukaan, valiokunta valvoisi supon tiedustelutoimintaa. Valvottavan tiedustelutoiminnan sisältöä ei Demokraatin tietojen mukaan ehdotetussa työjärjestyksen muotoilussa kuitenkaan tarkemmin avata.

SDP:lle muotoilu ei kelpaa, koska puolue ilmoitti jo tiedustelulakien tiistain lähetekeskustelussa haluavansa koko supon parlamentaarisen valvonnan piiriin.

”Osa supon toiminnasta on tulkittavissa sellaiseksi, ettei se ole kenenkään ulkopuolisen valvonnassa.”

Tiedusteluorganisaatioksi muuttuva supo ei jatkossakaan tekisi pelkkää perinteistä tiedustelutoimintaa. Tehtävälistalla ovat muun muassa laajat henkilöiden turvallisuuskartoitukset, joita supo tekisi esimerkiksi perusteilla olevan tiedusteluvalvontavaliokunnan jäsenille.

Supo siis tarkistaisi jatkossakin ihmisten taustoja, mutta ei olisi sen osalta yksiselitteisesti parlamentaarisen valvonnan piirissä. Puhemiesneuvostossa eripuraa aiheuttavaa työjärjestyksen kirjausta voi aivan hyvin tulkita niin, ettei taustojen tarkistamisen kaltainen toiminta kuulu uudelle valiokunnalle, vaikka sitäkin olisi jonkun hyvä valvoa muun muassa puoluepoliittisista syistä.

Julkisuudessa (mm. Ilta-Sanomat) on kerrottu, että uuden supon johtoon nousisi todennäköisimmin supon nykyinen johtaja, puoluetaustaltaan kokoomuslainen Antti Pelttari. Sisäministeriön kansliapäälliköksi on puolestaan tulossa entinen supon pomo, kokoomuslainen Ilkka Salmi, jonka esimiehenä on tällä haavaa sisäministeri Kai Mykkänen (kok.).

Koko uusi tiedusteluorganisaatio olisi siis tiedustelua valvovaa parlamentaarista erityisvaliokuntaa lukuunottamatta kokoomuslaisten käsissä samalla, kun osa supon toiminnasta on tulkittavissa ehdotetun työjärjestyksen perusteella sellaiseksi, ettei se ole kenenkään ulkopuolisen valvonnassa.

Myös supon tiedustelutoiminnan ulkopuolelle jääviä tehtäviä kuten ihmisistä tehtäviä turvallisuusselvityksiä olisi syytä valvoa. Paljonko selvityksiä tehdään, mitä kerätylle tiedolle tapahtuu ja ketkä siihen pääsevät käsiksi? Vai käykö niin, että osa tiedoista vuotaa ajansaatossa sellaisiin käsiin missä esimerkiksi yksityiselämää koskevista tiedoista tulee hyödyllistä polttoainetta politiikan tekemiseen?

Eduskunnan puhemiesneuvosto käsittelee työjärjestystä seuraavan kerran torstaina.

Kansalaisaloite sai kd-Laukkasen yrittämään viimeistä temppua: ei onnistunut

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Äitiyslakia koskevan kansalaisaloitteen käsittelyyn eduskunnassa syntyi pientä draamaa alkumetreillä, kun kansanedustaja Antero Laukkanen (kd.) (kuvassa) esitti kansalaisaloitteen lähettämistä perustuslakivaliokuntaan.

Ehdotusta kannatti keskustan Markus Lohi, joten asiasta äänestettiin. Eduskunta kuitenkin päätti äänin 86–29 jatkaa kansalaisaloitetta koskevan mietinnön käsittelyä tänään, eikä lähetä sitä perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi. Äänestyksestä oli poissa 84 kansanedustajaa.

Kansalaisaloitteessa esitetään, että naisparin lapsen tunnustaminen tapahtuisi isyyden tunnustamista vastaavalla tavalla ennen lapsen syntymää. Tavoitteena on turvata naisparien lasten oikeudet siten, että parin ei tarvitsisi enää tehdä perheen sisäistä adoptiota, jotta toinenkin äiti olisi virallisesti lapsen vanhempi.

Eduskunnan lakivaliokunta puoltaa kansalaisaloitteen hyväksymistä. Valiokunta ei kuitenkaan ollut yksimielinen, aloitteen hylkäämistä ehdottaa mietinnössä Laukkanen.

Mietinnön eduskunnalle esitellyt lakivaliokunnan puheenjohtaja Kari Tolvanen (kok.) sanoi valiokunnan käsitelleen aloitetta huolella. Se on kuullut kymmeniä asiantuntijoita ja muun muassa lapsivaikutukset on arvioitu laajasti.

Tolvasen mukaan kansalaisaloite on poikkeuksellinen, sillä se pohjautuu sanasta sanaan oikeusministeriön lakiluonnokseen vuodelta 2015.