Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

Mauri Pekkarinen kehotti vaalien jälkeen keskustaa panemaan “hallitushaihattelut äkkiä poikki” – Nyt veteraani kommentoi: “Asiat muuttuivat”

Keskustakonkari Mauri Pekkarinen sanoi Demokraatin haastattelussa heti vaalien jälkeen, että keskustan paikka rökäletappion jälkeen on oppositio.

Johannes Ijäs

Demokraatti

– Hallitushaihattelut äkkiä poikki ja tätä työtä (uudistustyötä) tekemään, Pekkarinen ilmoitti yksikantaan.

Keskiviikkona kuuluikin sitten kummia: keskusta ilmoitti hallitustunnustelija Antti Rinteelle, että se on kuin onkin valmis hallitusneuvotteluihin. Ja niin myös kävi: Rinne kertoi samaisena keskiviikkona, että neuvotteluihin Säätytalolle osallistuvat SDP:n lisäksi keskusta, vihreät, vasemmistoliitto ja RKP.

Eikö sinua kuunneltu vai onko kantasi muuttunut, Mauri Pekkarinen?

– Meitä oli monia, jotka ajattelivat samalla tavalla. Historian ylivoimaisesti huonoin vaalitulos. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että suuri yleisö, ne äänestäjät odottaa, että kun puoluetta on näin lyöty, se lyöty ottaa siitä opikseen. Opiksi ottaminen ei tarkoita sitä, että lyötynäkin pitää ehdoin tavoin päästä hallitukseen. Ei niin, vaan oppositioon. Mutta asiat muuttuivat ja sen ydin oli siinä, että demareiden eli Rinteen ja kokoomuksen välinen kanssakäyminen, aika pian kävi ilmi, että ajautui enemmän tai vähemmän konkeloon.

Pekkarinen arvioi, että keskustan kenttä ymmärtää, että Rinteen on täytynyt tulla keskustaa vastaan todella pitkästi.

Lisää aiheesta

– Avainkysymykseksi jää, mikä hallitusohjelma on, että se vastaa pohjimmaisiin tavoitteisiimme ja tuo muutoksen niihin ongelmailmiöihin, joita on jäänyt. Sipilän johdolla tehtiin Suomen kokonaistalouden ja työllisyyden kannalta valtava edistysaskel, mutta keskustan arvojen, meidän kannattajien odotukset mihin he historiallisesti ovat luottaneet, että näissä asioissa keskusta toimii ja kantaa vastuuta, niin niitä laiminlyötiin tai niissä ei onnistuttu niin kuin olisi pitänyt onnistua.

Pekkarinen uskoo, että hallitusohjelma syntyy, mutta sanoo, ettei keskusta voi olla mukana esimerkiksi sellaisessa hallituksessa, joka ei tukisi esimerkiksi Kemiin kaavailtua uutta biotuotetehdasta.

Voiko keskusta olla mukana sellaisessa hallituksessa, joka ei tee kahdeksaatoista maakuntaa Suomeen?

– On selvää, että järjestämisen vastuu pitää koota isompiin käsiin. Jos joku, esimerkiksi Jutta Urpilainen, ei halua Keski-Pohjanmaata, se pikkuisen helpottaa, mutta luulen, ettei keskusta sittenkään antaisi siitä periksi. Muitakin vastaavia esimerkkejä voi ottaa.

Pekkarisen mukaan maakuntiin pitäisi koota muitakin toimintoja kuin sote-asioita.

– Esimerkiksi samassa Keski-Suomessa meillä olisi sosiaali- ja terveystointa varten suorilla vaaleilla valittu elin, joka vastaa asiasta. Sitten meillä on maakunnan liitto, joka vastaisi maakunnan kehittämisestä, aluesuunnittelusta ja niin edelleen. Siinä isäntinä ovat maakunnan kunnat. Samoja ihmisiä, samoja yhteisöjä koskien on kolmaskin taho: valtion keskushallinto, sen maakuntaan lähettämiä valtion virkamiehiä ja ne ovat ely-keskuksissa. Ei ole mitään järkeä, että osa on suorilla vaaleilla valittuja, osa on kunnallivaalipohjaisesti valittuja ja osa ei ole valittu ollenkaan.

Pekkarinen arvelee, että kokoomus luotti loppuun saakka siihen, ettei keskustaa saa kirveelläkään mukaan neuvotteluihin.

– Se luottamus ei pitänyt. Sitten voi kysyä, onko demokratian syvimmäisen luonteen mukaista se, että hävinnyt on mukana. Tätä periaatetta vastaan on toinen periaate: jos isänmaan isojen asioiden hoitoon ei löydy muuta kokoonpanoa, pitää hävinneenkin kantaa katsoa.

Pekkarinen sanoo, että keskustan kannatus voi nousta myös hallituksessa, mutta tekojen pitää vastata niihin odotuksiin, joita ei täytetty edellisen neljän vuoden aikana.

– Koen että poliittisen liikkeen kannatus tulee arvoista ja ihanteista, joiden varaan se on toimintansa rakentanut ja jotka ovat periaatteita, joille löytyy tai ei löydy sijaa yhteiskunnan kehittämisen erinäköisissä vaiheissa. Koen että keskustalaisten pyhimmät arvot eivät ole kiinni yhdyskuntarakenteesta, eikä globalisaation asteesta.

Pekkarinen puhuu keskustan osalta “järkivihreydestä” ja yhteiskunnallisen tasapainoisuuden vaalimisesta.

– Nyt näissä asioissa koettiin, että siinä hyvässä mitä tehtiin koko Suomen nostamiseksi jaloilleen, niin sen sivutuote oli unohdus näissä asioissa tai ne eivät saaneet tarpeeksi sijaa.

Eduskunnan jättänyt ja eurovaalihehdokkaana nyt olevalla Pekkarisella ei ole roolia hallitusneuvotteluissa.

– Jos tulen valituksi EU-parlamentaarikoksi, pyrin ilman muuta keskustan puoluehallitukseen. Nyt jo voin ilmoittaa sen.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE