– Hyökkäys ruotsin kieltä kohtaan tapahtuu monella rintamalla, Söderman totesi puhuessaan ruotsalaisuuden päivänä 6.11. Helsingissä. Kolumni on editoitu tuon puheen tekstistä.

Södermanin mukaan kyse ei ole sattumasta, vaan johdonmukaisesta ja ilkeästä politiikasta maan ruotsinkielisiä kansalaisia vastaan.

– Ja myös avoimesta välinpitämättömyydestä perustuslain määräyksiin kahdesta kansalliskielestä, suomesta ja ruotsista.

Hän pitää perussuomalaisia, joista kesällä irtosi hallituksessa jatkava sinisten ryhmä, avoimesti vihamielisinä suomenruotsalaisia kohtaan.

Södermanin mukaan tämän hallituksen teot kuitenkin vievät välillä ajatukset 1930-luvulle, jolloin nämä puolueet – kokoomus ja keskustan edeltäjä Maalaisliitto – halusivat nähdä yksikielisen Suomen.

Söderman antaa konkreettisia esimerkkejä kolmelta eri sektorilta: oikeuslaitos (ruotsinkieliset käräjäoikeudet lakkautetaan sekä Porvoossa että Raaseporissa), sote-uudistus (Vaasan keskussairaalan täyspäivystys lakkautetaan) ja koulutus (perussuomalaisten ehdotus, että ruotsin kieli oliisi vapaaehtoinen peruskoulussa).

Södermanin mielestä on ongelmallista, että hallitus ei välitä siitä, mitä perustuslakivaliokunta sanoo.

Hän myös kritisoi Elinkeinoelämän valtuuskunta Evan julkaisua, missä Björn Wahlroos piti erityisen tyhmänä perustuslakivaliokunnan näkemystä, että saaristoasukkailla on oikeus ilmaisen lautaliikenteeseen.

Söderman, joka oli perustuslakivaliokunnan jäsen 1972–1982 ja varapuhenjohtaja 2007–2011, muistuttaa, että valiokunta ei ole antanut lausuntoa asiasta ja että kukaan ei ole väittänyt, että nämä palvelut eivät saisi maksaa mitään.

Söderman katsoo Evan ja ajatushautomo Liberan ajavan uusiliberalistista politiikka, jota perustuslaki ei saisi estää.

Söderman sanoo voimakkaasti, että vähemmistöjen taistelu ei ole ohi, vaan jatkuu.

“Vi skall inte ge oss utan kamp.” – Me emme luovuta ilman kamppailua, hän vakuuttaa.

– Isoissa aisoissa me suomenruotsalaiset olemme yksimielisiä.

– Meillä on paljon ystäviä maassamme, monet heistä ovat aktiiveja eri puolueissa.

– Meidän pitää ylläpitää hyviä suhteitamme ystäviin, joita meillä on, ja Suomen kansan suureen enemmistöön, joka on pääsääntöisesti suhtautunut meihin asiallisesti.

Jacob Söderman toimi oikeusministerinä 1971, sosiaali- ja terveysministerinä 1982, Uudenmaan läänin maaherrana 1982–1989 ja eduskunnan oikeusasiamiehenä 1989–1995. Hän oli ensimmäinen Euroopan oikeusasiamies ja ajoi virassaan 1995–2003 erityisesti EU:n avoimuutta.