Politiikka

”Me emme luovuta ilman kamppailua” – Sipilän hallituksen kielipolitiikka palauttaa Jacob Södermanin mieleen 1930-luvun

Kari Hulkko
SDP:n kansanedustaja Jacob Söderman oli ensin vuosina 1972–1982 ja uudelleen 2007–2011.
Kari Hulkko
SDP:n kansanedustaja Jacob Söderman oli ensin vuosina 1972–1982 ja uudelleen 2007–2011.
Kari Hulkko
SDP:n kansanedustaja Jacob Söderman oli ensin vuosina 1972–1982 ja uudelleen 2007–2011.

SDP:n ex-kansanedustaja, ruotsinkielisen FSD:n kunniapuheenjohtaja Jacob Söderman ottaa väkevästi kantaa keskusteluun kaksikielisyydestä ja ruotsin kielen asemasta Arbetarbladetin verkkolehdessä julkaistussa kolumnissa.

– Hyökkäys ruotsin kieltä kohtaan tapahtuu monella rintamalla, Söderman totesi puhuessaan ruotsalaisuuden päivänä 6.11. Helsingissä. Kolumni on editoitu tuon puheen tekstistä.

Södermanin mukaan kyse ei ole sattumasta, vaan johdonmukaisesta ja ilkeästä politiikasta maan ruotsinkielisiä kansalaisia vastaan.

– Ja myös avoimesta välinpitämättömyydestä perustuslain määräyksiin kahdesta kansalliskielestä, suomesta ja ruotsista.

Söderman arvioi kolumnissa nykyistä, Juha Sipilän (kesk.) johtamaa porvarihallitusta.

Hän pitää perussuomalaisia, joista kesällä irtosi hallituksessa jatkava sinisten ryhmä, avoimesti vihamielisinä suomenruotsalaisia kohtaan.

Sen sijaan kokoomus ja keskusta ovat vuosien saatossa ajoittain osoittaneet positiivista asennetta suomenruotsalaisuuteen.

Södermanin mukaan tämän hallituksen teot kuitenkin vievät välillä ajatukset 1930-luvulle, jolloin nämä puolueet – kokoomus ja keskustan edeltäjä Maalaisliitto – halusivat nähdä yksikielisen Suomen.

Söderman antaa konkreettisia esimerkkejä kolmelta eri sektorilta: oikeuslaitos (ruotsinkieliset käräjäoikeudet lakkautetaan sekä Porvoossa että Raaseporissa), sote-uudistus (Vaasan keskussairaalan täyspäivystys lakkautetaan) ja koulutus (perussuomalaisten ehdotus, että ruotsin kieli oliisi vapaaehtoinen peruskoulussa).

Tämän hallituksen teot vievät ajatukset 1930-luvulle, silloin nämä puolueet halusivat nähdä yksikielisen Suomen.

Södermanin mielestä on ongelmallista, että hallitus ei välitä siitä, mitä perustuslakivaliokunta sanoo.

Hän myös kritisoi Elinkeinoelämän valtuuskunta Evan julkaisua, missä Björn Wahlroos piti erityisen tyhmänä perustuslakivaliokunnan näkemystä, että saaristoasukkailla on oikeus ilmaisen lautaliikenteeseen.

Söderman, joka oli perustuslakivaliokunnan jäsen 1972–1982 ja varapuhenjohtaja 2007–2011, muistuttaa, että valiokunta ei ole antanut lausuntoa asiasta ja että kukaan ei ole väittänyt, että nämä palvelut eivät saisi maksaa mitään.

Söderman katsoo Evan ja ajatushautomo Liberan ajavan uusiliberalistista politiikka, jota perustuslaki ei saisi estää.

Meillä on paljon ystäviä maassamme, monet heistä ovat aktiiveja eri puolueissa.

Söderman sanoo voimakkaasti, että vähemmistöjen taistelu ei ole ohi, vaan jatkuu.

“Vi skall inte ge oss utan kamp.” – Me emme luovuta ilman kamppailua, hän vakuuttaa.

– Isoissa aisoissa me suomenruotsalaiset olemme yksimielisiä.

– Meillä on paljon ystäviä maassamme, monet heistä ovat aktiiveja eri puolueissa.

– Meidän pitää ylläpitää hyviä suhteitamme ystäviin, joita meillä on, ja Suomen kansan suureen enemmistöön, joka on pääsääntöisesti suhtautunut meihin asiallisesti.

Jacob Söderman toimi oikeusministerinä 1971, sosiaali- ja terveysministerinä 1982, Uudenmaan läänin maaherrana 1982–1989 ja eduskunnan oikeusasiamiehenä 1989–1995. Hän oli ensimmäinen Euroopan oikeusasiamies ja ajoi virassaan 1995–2003 erityisesti EU:n avoimuutta.

Jakoa

Jaa tämä artikkeli

Viikon 38 Demokraatti
ANI SUORASUU - Ann Selinille ei ryppyillä
VARAA PAREMPAAN - Eveliina Heinäluoma haluaa herättää puolueet Helsingissä
KUIN ERI PLANEELTA - SDP:n ja hallituksen sote-linjat eivät kohtaa
Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat