”Me emme luovuta ilman kamppailua” – Sipilän hallituksen kielipolitiikka palauttaa Jacob Södermanin mieleen 1930-luvun

Kuva: Kari Hulkko
SDP:n kansanedustaja Jacob Söderman oli ensin vuosina 1972–1982 ja uudelleen 2007–2011.

SDP:n ex-kansanedustaja, ruotsinkielisen FSD:n kunniapuheenjohtaja Jacob Söderman ottaa väkevästi kantaa keskusteluun kaksikielisyydestä ja ruotsin kielen asemasta Arbetarbladetin verkkolehdessä julkaistussa kolumnissa.

– Hyökkäys ruotsin kieltä kohtaan tapahtuu monella rintamalla, Söderman totesi puhuessaan ruotsalaisuuden päivänä 6.11. Helsingissä. Kolumni on editoitu tuon puheen tekstistä.

Södermanin mukaan kyse ei ole sattumasta, vaan johdonmukaisesta ja ilkeästä politiikasta maan ruotsinkielisiä kansalaisia vastaan.

– Ja myös avoimesta välinpitämättömyydestä perustuslain määräyksiin kahdesta kansalliskielestä, suomesta ja ruotsista.

Söderman arvioi kolumnissa nykyistä, Juha Sipilän (kesk.) johtamaa porvarihallitusta.

Hän pitää perussuomalaisia, joista kesällä irtosi hallituksessa jatkava sinisten ryhmä, avoimesti vihamielisinä suomenruotsalaisia kohtaan.

Sen sijaan kokoomus ja keskusta ovat vuosien saatossa ajoittain osoittaneet positiivista asennetta suomenruotsalaisuuteen.

Södermanin mukaan tämän hallituksen teot kuitenkin vievät välillä ajatukset 1930-luvulle, jolloin nämä puolueet – kokoomus ja keskustan edeltäjä Maalaisliitto – halusivat nähdä yksikielisen Suomen.

Söderman antaa konkreettisia esimerkkejä kolmelta eri sektorilta: oikeuslaitos (ruotsinkieliset käräjäoikeudet lakkautetaan sekä Porvoossa että Raaseporissa), sote-uudistus (Vaasan keskussairaalan täyspäivystys lakkautetaan) ja koulutus (perussuomalaisten ehdotus, että ruotsin kieli oliisi vapaaehtoinen peruskoulussa).

Tämän hallituksen teot vievät ajatukset 1930-luvulle, silloin nämä puolueet halusivat nähdä yksikielisen Suomen.

Södermanin mielestä on ongelmallista, että hallitus ei välitä siitä, mitä perustuslakivaliokunta sanoo.

Hän myös kritisoi Elinkeinoelämän valtuuskunta Evan julkaisua, missä Björn Wahlroos piti erityisen tyhmänä perustuslakivaliokunnan näkemystä, että saaristoasukkailla on oikeus ilmaisen lautaliikenteeseen.

Söderman, joka oli perustuslakivaliokunnan jäsen 1972–1982 ja varapuhenjohtaja 2007–2011, muistuttaa, että valiokunta ei ole antanut lausuntoa asiasta ja että kukaan ei ole väittänyt, että nämä palvelut eivät saisi maksaa mitään.

Söderman katsoo Evan ja ajatushautomo Liberan ajavan uusiliberalistista politiikka, jota perustuslaki ei saisi estää.

Meillä on paljon ystäviä maassamme, monet heistä ovat aktiiveja eri puolueissa.

Söderman sanoo voimakkaasti, että vähemmistöjen taistelu ei ole ohi, vaan jatkuu.

“Vi skall inte ge oss utan kamp.” – Me emme luovuta ilman kamppailua, hän vakuuttaa.

– Isoissa aisoissa me suomenruotsalaiset olemme yksimielisiä.

– Meillä on paljon ystäviä maassamme, monet heistä ovat aktiiveja eri puolueissa.

– Meidän pitää ylläpitää hyviä suhteitamme ystäviin, joita meillä on, ja Suomen kansan suureen enemmistöön, joka on pääsääntöisesti suhtautunut meihin asiallisesti.

Jacob Söderman toimi oikeusministerinä 1971, sosiaali- ja terveysministerinä 1982, Uudenmaan läänin maaherrana 1982–1989 ja eduskunnan oikeusasiamiehenä 1989–1995. Hän oli ensimmäinen Euroopan oikeusasiamies ja ajoi virassaan 1995–2003 erityisesti EU:n avoimuutta.

Jyrki Katainen kiistää Barroson lobanneen häntä: ”Jos tilaisuus toistuisi, toimisin samoin”

Kuva: Lehtikuva-AFP

Komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen (kok.) kiistää, että komission entinen puheenjohtaja Jose Manuel Barroso olisi yrittänyt lobata häntä. Katainen sanoo STT:lle, ettei koe toimineensa väärin, kun tapasi Goldman Sachsille siirtyneen Barroson, vaan toimisi samoin uudelleen.

Katainen tapasi komission entisen puheenjohtajan lokakuussa Brysselissä Silken Berlaymont -hotellissa. Tapaaminen tuli julki alun perin EU-media Politicon kerrottua, että Katainen ja Barroso oli nähty yhdessä.

Lobbaamisen läpinäkyvyyttä ajavat järjestöt moittivat Kataista tänään komission lobbausperiaatteiden sivuuttamisesta. Verkoston mukaan ongelmana oli, että Katainen tapasi Barroson yksin ilman avustajaa eikä pitänyt muistiinpanoja.

Katainen viestittää STT:lle kokeneensa, että lobbarin roolissa oli hän itse.

– Toiveeni oli, että hän välittäisi viestiä, että Eurooppa on liikkeessä. Kävimme oluella ystävien kesken. Jos tilaisuus toistuisi, toimisin samoin.

Järjestöjen moitteet kohdistuvat ennen kaikkea Barrosoon, jonka nimitys investointipankki Goldman Sachsille herätti toissa vuonna huomiota. Komission entisen puheenjohtajan siirtyminen investointipankkiin on herättänyt epäilyjä eturistiriidoista.

Komission nykyisen puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin ohjeen mukaan Barrosoon pitäisi suhtautua kuten kehen tahansa lobbariin. Barroson kerrotaan puolestaan luvanneet, ettei lobbaisi uuden työnantajansa puolesta.

Läpinäkyvyysverkoston mukaan Katainen ei noudattanut Junckerin ohjetta, kun tapasi Barroson yksin ilman avustajaa eikä pitänyt muistiinpanoja.

– En yleensä tee muistiinpanoja tapaamisista enkä tehnyt niitä tälläkään kertaa. Siitä syystä tästä tapahtumasta ei ole dokumentteja, Katainen kirjoittaa järjestöille lähettämässään vastauksessa, jonka läpinäkyvyysverkosto Alter-EU julkisti tänään.

Tapaamisessa käsiteltiin Kataisen mukaan varsinkin kauppa- ja puolustusasioita.

Tiedottaja Margaritis Schinas kommentoi komission päivittäisessä tiedotustilaisuudessa, että tapaamisessa noudatettiin lakia.

”Eikä edes edustaja Zyskowicz enää huutele” – Vihreiden Kasvi piikitteli kokoomuksen konkariedustajalle täysistuntosalissa, viittasi Aarnio-tapaukseen

Kuva: Kari Hulkko
Jyrki Kasvi.

Kansanedustaja Jyrki Kasvi (vihr.) korosti eduskunnassa pitämässään vihreiden eduskuntaryhän puheenvuorossa kuinka ulkomailta löytyvät tärkeimmät opit tiedustelulakien kehittämiseen liittyvät tiedusteluviranomaisten valvontaan.

– Maailmalta löytyy valitettavan paljon esimerkkejä, miten tiedusteluvaltuuksia on käytetty väärin. Nämä väärinkäytökset ovat heijastuneet myös suomalaiseen keskusteluun, kun lain kiertämistä on pidetty tiedusteluviranomaisille ominaisena käytöksenä.

Kasvi totesikin vihreiden puolustavan paitsi suomalaisten turvallisuutta, myös heidän vapauksiaan ja oikeuksiaan.

Käsitellessään aihetta, Kasvi heitti puheensa lomassa myös piikin kokoomuksen konkariedustaja Ben Zyskowiczille. 

– Suomessa on totuttu luottamaan viranomaisiin. Mutta onneksi myös tapaus Jari Aarnio on havahduttanut meidät liiasta naiviudesta.

– Eikä edes edustaja Zyskowicz enää huutele ”eikö edustaja Kasvi luota suomalaiseen poliisiin”.

Kasvi korostikin, että tiedustelussa sisäinen valvonta ei riitä, vaan tarvitaan myös aidosti riippumatonta ulkoista valvontaa.

Zyskowiczilta ei kuitenkaan saatu Kasvin huomautukseen totuttua nopeaa kuittausta välihuudon muodossa, sillä hän ei ilmeisesti ollut paikalla salissa seuraamassa vihreiden ryhmäpuhetta.

Vihreät samoilla linjalla SDP:n kanssa kiireellisestä menettelystä.

Eduskunnan täysistunnossa aloitettiin tänään tiedustelulakien käsittely lähetekeskustelulla. Istunnon aluksi oikeusministeri Antti Häkkänen, sisäministeri Kai Mykkänen sekä puolustusministeri Jussi Niinistö pitivät 10 minuutin alustuspuheenvuorot. Tämän jälkeen kukin eduskuntaryhmä piti oman viiden minuutin puheensa.

Massiivisen lakipaketin läpiviemiseksi tarvitaan muutoksia perustuslain viestisalaisuutta koskeviin säännöksiin. Hallitus haluaa säätää nämä muutokset kiireellisinä, sillä muutoin ne venyvät ensi vaalikaudelle. Kiireelliseen säätämiseen tarvitaan eduskunnan 5/6 enemmistön tuki eli vahva kannatus myös oppositiosta.

Kasvi korosti puheessaan tämän olevan poikkeuksellisen poikkeuksellista.

– Vihreät odottavat perustuslakivaliokunnalta asiantuntijakuulemisten johtopäätöksiä. Perustuslain muutoksen kiirehtimisessä todistustaakka on sen esittäjllä. Muodostamme lopullisen kantamme vasta kuulemisten perusteella, Kasvi totesi.

– Meidän on varottava rikkomasta niitä suomalaisen yhteiskunnan perusarvoja, joita me tällä tiedustelulailla yritämme puolustaa.

Vihreät ovat siis varsin samoilla linjoilla kiireellisen käsittelyn kanssa, kuin sosialidemokraatit.

Kaikista myönteisimmin hallituksen esitykseen kiireellisyydestä suhtautuu oppositiossa kristillisdemokraatit, joka ilmoitti suoraan kannattavansa kiireellistä menettelyä. Perussuomalaiset olivat puolestaan esitykselle sangen kriittisiä.

”Rattaita ei pidä laittaa hevosen eteen” – Tiedustelulaki siirtyi eduskunnan käsittelyyn, SDP:n Kari pitää avoimina kysymyksinä massavalvontaa ja Supon roolia

Kuva: Kari Hulkko

– Turvallisuusympäristössämme tapahtuneiden muutosten ja uusien esiin nousseiden uhkien vuoksi Suomi tarvitsee ajantasaisen lainsäädännön, joka vahvistaa turvallisuuttamme, mutta samalla kunnioittaa kansalaistemme perusoikeuksia, SDP:n kansanedustaja, puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Mika Kari totesi hetki sitten eduskunnassa pitämässään sosialidemokraattien ryhmäpuheenvuorossa.

Karin mukaan tiedustelulainsäädännön tulee olla ennen kaikkea kokonaisuudessaan huolellisesti valmisteltu ja lakien täytyy kunnioittaa oikeusvaltion periaatteita.

– Erityistä huomiota on kiinnitettävä kansalaisten perusoikeuksien, kuten yksityiselämän ja viestinnän suojan toteutumiseen.

Eduskunnan täysistunnossa aloitettiin tänään tiedustelulakien käsittely lähetekeskustelulla. Istunnon aluksi oikeusministeri Antti Häkkänen, sisäministeri Kai Mykkänen sekä puolustusministeri Jussi Niinistö pitivät 10 minuutin alustuspuheenvuorot. Tämän jälkeen kukin eduskuntaryhmä piti oman viiden minuutin puheensa.

Ministerit korostivat puheissaan Suomen ja maailman muuttunutta turvallisuusympäristöä, jonka seurauksesta myös Suomeen tarvitaan nopeasti uusi tiedustelulainsäädäntö.

Tiedustelulakipaketin pitävän edelleen sisällään avoimia kysymyksiä, joihin pitää löytää vastaus.

SDP:n ryhmäpuheenvuorossa Kari totesi kuitenkin tiedustelulakipaketin pitävän edelleen sisällään avoimia kysymyksiä, joihin pitää löytää vastaus valiokuntakäsittelyssä. Hän nosti sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän kiinittäneen huomiota erityisesti kahteen asiaan: massavalvontaan ja Suojelupoliisi Supon rooliin.

– Ensimmäinen vaatimuksemme on, että eduskunnassa hyväksyttävä lainsäädäntö on täsmällistä ja tarkkarajaista, eikä saa mahdollistaa suomalaisten viestintään kohdistuvaa kohdentamatonta massavalvontaa. Haluamme myös varmuuden siitä, ettei esitetyllä perustuslain muutoksella tähdätä myöskään tulevaisuudessa kansalaisoikeuksien rajoittamiseen tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.

Toiseksi Kari kiinnitti huomiota Supon rooliin.

– Toimintaa on syytä saattaa asianmukaisen parlamentaarisen valvonnan piiriin – kokonaisuudessaan. Tämä yli kymmenen vuotta kestänyt Supoa koskeva keskustelu on nyt syytä saada päätökseen. Asian tärkeyttä korostaa se, että hallitus on tässä lakikokonaisuudessa esittämässä Supon toiminnan merkittävää muutosta, poliisiorganisaatiosta tiedustelulaitokseksi, Kari totesi.

– Parlamentaarista valvontaa siis tarvitaan – ei vain siihen, mitä tietoja ja miten kerätään vaan myös siihen, mihin näitä tietoja käytetään. Valvojilla pitää olla omat valvojansa.

Puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja totesi samalla, että eduskunnan tulee varmistaa, että perustettavaksi ehdotettujen tiedusteluvaltuutetun ja eduskunnan tiedusteluvaliokunnan toimintavaltuudet ja resurssit ovat riittävät.

– Kaikella vallalla on oltava kansanvallassa valvonta. Ei valtaa ilman valvontaa, ei viranomaisoikeuksia ilman vastuita.

Kari kuitenkin totesi puheensa aikana, että sosialidemokraatit katsovat tosiasioita silmiin.

– Tämän vuoksi sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä tukee sellaista lakikokonaisuutta, jossa kansalaisen oikeudet turvallisuuteen ja yksityisyyteen ovat tasapainossa. Edellytämme lakien eduskuntakäsittelylle riittävää aikaa ja valiokunnissa tapahtuvalta käsittelyltä suurta huolellisuutta.

Kari kiinnitti pitämässään ryhmäpuheessaan huomiota hallituksen esitykseen kiireellisyydestä.

Massiivisen lakipaketin läpiviemiseksi tarvitaan muutoksia perustuslain viestisalaisuutta koskeviin säännöksiin. Hallitus haluaa säätää nämä muutokset kiireellisinä, sillä muutoin ne venyvät ensi vaalikaudelle. Kiireelliseen säätämiseen tarvitaan eduskunnan 5/6 enemmistön tuki eli vahva kannatus myös oppositiosta.

Puolustusministeri perusteli hallituksen esitystä salissa pitämässään alustuspuheenvuorossaan sillä, että sotilastiedustelu tulisi saattaa pikimmiten ajan tasalle muuttuneen turvallisuusympäristön seurauksesta.

Myös Kari kiinnitti puheenvuorossaan huomiota hallituksen esitykseen kiireellisyydestä.

– Me sosialidemokraatit keskitymme nyt siihen, että esityksessä kansalaisten perusoikeudet taataan, tiedustelulaitoksille saadaan toimivaa valvontaa ja uudistuksen sisällöstä löydetään laaja parlamentaarinen yksimielisyys.

Kari totesikin, että SDP aikoo odottaa perustuslakivaliokunnan ilmoittaman kannan, ennen kuin päättää kannattaako kiireellistä käsittelyä vai ei.

– Perustuslakivaliokunnan on annettava tehdä säätämisjärjestystä koskeva arviointityönsä rauhassa. Kiireellisyydestä päätetään sitten, kun paketti on kasassa ja perustuslakivaliokunta on saanut ottaa asiaan kantaa, Kari totesi.

– Asiat siis määräävät aikataulun, ei toisinpäin. Tässäkään asiassa rattaita ei pidä laittaa hevosen eteen.

Odotamme, että on myös muuttamaan esitystään.

Puheensa lopuksi Kari varmisti vielä, että sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä tukee pyrkimyksiä saada Suomelle tasapainoinen ja ajantasainen tiedustelulainsäädäntö.

– Luotamme siihen, että näin merkittävästä, aina perustuslakiin saakka ulottuvassa uudistushankkeessa kaikki puolueet ovat valmiita aitoon yhteistyöhön.

Hän kuitenkin muistutti hallituksella olevan vastuu myös muuttaa esitystään, mikäli eduskuntakäsittely antaa muutokselle aihetta.

– Odotamme, että hallitus on kansallisesti tärkeässä asiassa valmis – jos eduskuntakäsittely antaa siihen aineksia – myös muuttamaan esitystään. Me sosialidemokraatit olemme valmiita rakentamaan yhteistä kantaa yli hallitus-oppositiorajan kuunnellen myös kansalaisia, kansalaisjärjestöjä ja asiantuntijoita.

Ministeri Lintilä: Patria julkistaa yksityiskohtaisen selvityksen huomenna

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri Mika Lintilä (kesk.) kertoo, että puolustustarvikeyhtiö Patria julkistaa huomenna yksityiskohtaisen selvityksen Uganda-vyyhtiin liittyvistä asioista.

Lintilä sanoo STT:lle saaneensa yhtiön johdolta tänään uuden selvityksen.

Iltalehti kertoi tänään, että Ugandassa surmansa saanut liikemies oli tehnyt Patrian kanssa yhteistyötä myös Romanian panssariajoneuvotarjouksessa.

”On väärin, että väkivalta määrittää raiskausrikoksen tunnusmerkistöä niin paljon” – lakialoitteessa esitetään raiskausmääritelmään suostumuksen puutetta

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Eduskunnan naisverkosto on jättänyt lakialoitteen rikoslain muuttamiseksi raiskauksen tunnusmerkistön osalta.

Lakialoitteessa halutaan lisätä rikoslakiin suostumuksen puutteen raiskauksen keskeiseksi määritelmäksi. Voimassa oleva rikoslain raiskauksen määritelmä asettaa ensisijaiseksi väkivallan käytön tai sillä uhkaamisen. Lakialoitteen on allekirjoittanut lähes 80 kansanedustajaa.

– Ruotsin hallitus on esittänyt lainsäädäntöä muutettavaksi niin, että suostumuksen puute on oleellinen osa raiskauksen tunnusmerkistöä. Esityksellä on laaja tuki. Sitä kannattavat muun muassa poliisi ja Ruotsin syyttäjävirasto, eduskunnan naisverkoston puheenjohtaja Hanna Sarkkinen (vas.) sanoo.

– Suomen tulee seurata. Seksuaalisen itsemääräämisoikeuden ja ihmisoikeuksien suojan vahvistamisen kannalta olisi keskeistä, että suostumuksen puute mainittaisiin nimenomaisesti lain tasolla. Se selkeyttäisi lainsäädäntöä ja antaisi yhteiskunnallisen viestin.

Sarkkinen huomauttaa, että osa raiskauksista jää ilmoittamatta esimerkiksi sen takia, että uhrit pohtivat mahdollisuuksiaan menestyä rikosprosessissa.

– On väärin, että väkivalta määrittää raiskausrikoksen tunnusmerkistöä tällä hetkellä niin paljon. Raiskaus vaikuttaa uhriin syvästi riippumatta siitä, jääkö teosta ulkoisia väkivallan merkkejä.

Suomen seksuaalirikoslainsäädäntö on herättänyt huolta myös kansainvälisesti.

Eduskunnan naisverkosto nostaa esiin, kuinka Suomen seksuaalirikoslainsäädäntö on herättänyt huolta myös kansainvälisesti.

YK:n naisten oikeuksien sopimusta valvovan CEDAW-komitean mukaan Suomen tulisi poistaa laista vaatimukset, joiden mukaan loukkaava seksuaalinen teko tehdään käyttämällä voimaa, ja määriteltävä raiskaus uhrin suostumuksen puuttumisen perusteella.

Myös Euroopan neuvoston naisiin kohdistuvan väkivallan vastainen Istanbulin sopimus velvoittaa Suomea tarkastelemaan rikoslain raiskauksen tunnusmerkistöä. Sopimus lähtee vahvasti siitä, että seksuaalista väkivaltaa määrittelee uhrin suostumuksen puute, ei tekijän käyttämä fyysinen väkivalta. Amnesty ja Naisjärjestöjen Keskusliitto ovat myös vaatineet rikoslainmuutosta.

– Raiskaus on äärimmäinen seksuaalisen itsemääräämisoikeuden loukkaus, joka voi jättää uhriin pysyviä jälkiä. Lakimuutos on pykälätasolla pieni, mutta periaatteellisesti merkittävä, Sarkkinen vielä korostaa.