Ulkomaat
8.11.2024 12:01 ・ Päivitetty: 8.11.2024 13:10
Mediatemppu vai aito kriisi? Olaf Scholz hajotti Saksan hallituksen ja haukkuu nyt entisiä kumppaneitaan
Saksan politiikassa on viime päivinä poltettu siltoja urakalla, kun hallitus on rikkonut itsensä. Maan talouden ongelmien ratkominen on jäänyt mediassakin poliitikkojen keskinäisen haukkumisen varjoon.
Tuohtunut liittokansleri Olaf Scholz (SPD) erotti liberaaleihin kuuluvan valtiovarainministeri Christian Lindnerin keskiviikkona, eikä säästellyt sanojaan.
– Hän on pettänyt liian usein luottamukseni.
Kansleri moitti Lindneriä egoistiksi, joka Saksan edun sijaan ”ajattelee vain oman puolueensa ja sen äänestäjien etua”.
Käytännössä liberaaliministerien poisheitto sinetöi hallituksen hitaan mutta varman kaatumisen, jota Scholz voi yrittää lykätä liittopäivillä vuodenvaihteen yli.
Lindner ei suostu syntipukin rooliin, vaan antoi tulla samalla mitalla takaisin demarien liittokanslerille.
– Hän kyseenalaistaa päätökset, jotka on tehtävä, jotta kansalaiset voisivat jälleen kerran olla ylpeitä Saksasta. Hänen vastaehdotuksensa ovat heikkoja ja kunnianhimottomia, julisti Lindner liikuttuneessa mielentilassa Berliinin yössä.
Lindner sanoo potkujaan harkituksi mediatempuksi, jonka Scholz oli kehittänyt päästäkseen eroon ratkaisujensa arvostelijoista.
Haukkuminen on jatkunut sosiaalisessa mediassa, ja monet keskeiset hallituspoliitikot puhuvat nyt toisistaan suunsa puhtaaksi joko yleisön riemuksi tai myötähäpeäksi.
Liberaalien liikenneministeri Volker Wissling yllätti eroamalla puolueestaan ja jäämällä hallitukseen.
SILTI VAIKEIDEN henkilökemioiden sijaan Saksan hallituksen kaatumisen syynä olivat paljon isommat asiat. Maan talous pienenee nyt toista vuotta peräjälkeen, kun Venäjän halpa kaasu loppui, ydinvoima ajettiin alas, vienti Kiinaan alkoi yskiä ja Trumpin Yhdysvaltojen ennustamattomuus pakottaa Saksan ottamaan enemmän vastuuta omasta puolustuksesta.
Saksan kuuluisa kilpailukyky on kadonnut hämmästyttävän nopeasti. Monet poliitikot, tutkijat ja liike-elämän vaikuttajat vaativat, että Saksan talouden perusteet on rakennettava uudelleen.
Hallituskumppaneilla oli hyvin päinvastaiset näkemyksiin siitä, miten tämä talouden uudelleenkäynnistys pitää tehdä.
Talousremontti maksaa satoja miljardeja – sosialidemokraatit ovat varoittaneet hinnan voivan nousta jopa 600 miljardiin. Se kaikki tulee valtion nykyisten menojen päälle.
Hallituksessa demarit ovat valmiita tekemään remontin valtionvelalla, liberaalit olisivat leikanneet mieluummin sosiaaliturvaa ja etuuksia. Tämä johtuu äänestäjäkuntien erosta: SPD:n kannattajissa on enemmän eläkeläisiä ja liberaaleilla varakkaita.
SCHOLZ LISTASI Lindneriä ulosheittäessään, mihin isoimpia rahoja ensi hätään tarvitaan. Valtion on maksettava teollisuuden energiatukia, ja autoteollisuuden työpaikat pitää turvata. Liike-elämä tarvitsee heti verohelpotuksia investointien tekemistä varten.
Scholzin mukaan Saksan on korotettava talousapuaan Ukrainalle, jotta se
selviäisi pian koittavasta kylmästä talvesta. Bundeswehrkin tarvitsee lisää rahaa sotilaiden palkkaamiseen.
Venäjän Ukraina-hyökkäyksen alettua 2022 Saksan hallitus päätti sadan miljardin euron paketista asevoimilleen. Tästä on käytetty jo kolme neljäsosaa. Puolustusministeri Boris Pistoriuksen (SPD) mukaan sotaväen rahakirstu tyhjenee ensi vuonna. Hänen tällä viikolla käynnistämänsä asevelvollisuuden palauttamisen valmistelukaan ei suju ilmaiseksi.
Näillä näkymin hallitus eronnee virallisesti tammikuussa, koska kansleri voi määrätä luottamuslauseäänestyksen ajankohdan suhteellisen vapaasti. Vaalit olisivat sitten ehkä maaliskuussa.
Median mielipidemittausten mukaan kansalaiset haluaisivat parlamentin äänestävän luottamuksesta mieluummin paljon ennen sitä.
Nyt SPD:n ja vihreiden vähemmistöhallitus yrittää eroonsa asti kitkutella päätöksiä läpi ennen kaikkea kristillisdemokraattien kanssa neuvotellen.
LUULTAVASTI Saksaa odottaa vaalien jälkeen kristillisdemokraattien ja
demarien yhteishallitus, jota eri poliitikot jo nyt vaikuttavat pohjustavan. Suurimmaksi ryhmäksi seuraaville liittopäiville ovat nousemassa kristillisdemokraatit ja liittokansleriksi heidän puheenjohtajansa Friedrich Merz.
Seuraavaan hallitukseen tuskin mahtuvat vihreät, jotka ovat monelle kristillisdemokraateille avoimesti ykkösvihollisia. Yhtä epätodennäköisiä kumppaneita ovat lähes kaikkea vastustava oikeistopopulistinen AfD tai Ukrainan auttamista vastustava äärivasemmiston Sahra Wagenknechtin liike.
Liberaalit eivät mielipidemittausten mukaan näytä selviävän varmuudella edes vaalikynnyksen yli.
Jos seuraava hallitus muodostetaan demarien ja oikeiston voimin, se tukisi todennäköisesti sekä Ukrainaa että Saksan teollisuutta. Sosiaaliturvan leikkauksia sen sijaan tulisi paljonkin, mutta demareille rakkaat eläkkeet selviäisivät vähemmällä.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.