Akavalainen YTN irtisanoi 14. lokakuuta Teknologiateollisuuden työnantajat ry:n kanssa solmimansa ylempien toimihenkilöiden kahden sopimusalan, teknologiateollisuuden sekä suunnittelu- ja konsulttialan työehtosopimukset. Kumpikin irtisanottu työehtosopimus päättyy marraskuun loppuun mennessä.

Osapuolet, joihin kuului myös SAK:lainen Teollisuusliitto, eivät päässeet yhteisymmärrykseen niin sanotun optiovuoden eli ensi vuoden palkankorotuksista. Tämä merkitsi täyden työehtosopimuskierroksen käynnistymistä.

Oksa jäi ihmettelemään sitä, että työnantaja “nosti kädet pystyyn” jo kello 13.30, kun aikaa palkkasovulle olisi ollut vuorokauden loppuun.

Oksa kertoo kuulleensa, että työnantajan näkemyksen mukaan “meidän on kovin vaikea sopia, kun meitä ei edes lakolla uhata”.

Häntä oudoksuttaa asenne.

– Kuvittelin, että työnantajakin olisi halunnut – vaikka vähän kalliimmalla – varmistaa kaiken epävarmuuden päälle, että tämä palikka olisi ainakin kiinni.

Miksi optioratkaisussa ei päästy vääntämään loppumetreille saakka? Oksa veikkaa, että painetta ei lopulta ollut siinä kohtaa vielä tarpeeksi.

– Ehkä kumpikaan osapuoli ei uskonut, että nyt on viimeinen tarjous pöydässä.

YTN:LLÄ EI OLE Oksan mukaan mitään ongelmaa tehdä ensimmäistä työehtosopimusta kuten viime kierroksellakin, jos vain neuvottelujärjestön omat lähtökohdat toteutuvat. Niihin kuuluu muun muassa perhevapaauudistus, joka ei Oksan mukaan näyttäisi kiinnostavan yksityisen puolen työnantajaa “pätkääkään”.

– Päänavaajalla on riski – tiedämme sen – että joku saa paremman sopimuksen. Mutta jos ei voi, osaa tai pysty sopimaan, silloinhan ajattelee, että joku muu sopii aina paremmin. Kai sitä pitää omaan toimintaansa pystyä sen verran luottamaan.

Teknologiateollisuuden sopimusten piirissä on noin 74 000 YTN:n liittojen jäsentä, teollisuusliittolaisia on noin 90 000 ja Ammattiliitto Pron jäseniä noin 20 000. Oksa toteaa, että nyt käynnistyneellä kierroksella yhteistyö on entistä tiiviimpää ja tiedonvaihto on ollut hyvää.

– Katsotaan nyt mihin tämä kierros johtaa.

Ylempien toimihenkilöiden ja Teknologiateollisuuden työnantajien neuvottelut työehdoista jatkuivat eilen tekstikysymyksistä. Oksa arvioi, että rahasta tulee puhe vasta marraskuun viimeisellä viikolla, kun työrauha alkaa päättyä. Yleiskorotuksen taso, palkkarakenne ja mahdollinen kertaerä hiertävät.

– Emme me kyllä palkoista ole puhuneet samaa kieltä. Numeroton sopimus työnantajien tarjouksena tekee varmaankin paluun. Meidän ajattelumme ei ole kovin paljon muuttunut. Me haluamme korotukseksi ensi vuoden ennustetun inflaation ja osan tuottavuuden kasvusta.

Kertaerä voi Oksan mukaan olla mukana olla osa ratkaisua, vaikka sellainen ei YTN:n tavoitteisiin kuulukaan. Oksa ottaa esimerkin Saksasta. Hallitus antoi veroporkkanan sopimukseen pääsemiseksi eli erä voidaan jakaa verottomana. Saksan kemianteollisuudessa jaossa on ensi vuonna 3,9 prosentin lisäksi peräti 3 000 euron veroton kertaerä.

– Työnantajapuoli näyttäisi olevan kertaerälle myötämielisempi kuin pysyville palkankorotuksille, koska kertalaaki ei jää “pohjille”.

INSINÖÖRILIITTO, jonka edunvalvontajohtaja Oksa on, esitti hiljattain yhtä ylimääräistä lomaviikkoa, jos palkankorotukset tuntuvat työnantajista ylitsepääsemättömältä ongelmalta. Se voitaisiin toteuttaa poistamalla lauantailaskenta. Sen kustannusvaikutukseksi liitto laski noin kaksi prosenttia.

– Ei liene suuri yllätys, että vapaiden antaminen on työnantajalle vielä suurempi kauhistus kuin rahan antaminen.

Oksan mukaan esitys lisälomaviikosta pidetään yhä pöydällä tästä huolimatta.

Hän pitää isona riskinä sitä, että toimitaan jälleen 1+1-mallilla palkankorotuksien kanssa.

– Todennäköistä on, että teknologiateollisuudessa tehdään yksivuotinen sopimus. Kaikki ovat sitä mieltä, etteivät nämä optiot toimineet taaskaan. Mutta jossain kohdassa pitäisi saada aikaan pitempiä sopimuskausia, koska ei tämä tee kenellekään hyvää.

Onko ensi vuodelle odotettavissa työtaisteluja? Petteri Oksalla on tähän oma arvionsa:

– Eihän niitä kukaan halua, mutta kaikki joutuvat tässä kohtaa valmistautumaan niihin. Pitäisin todennäköisempänä, että joitain häiriöitä tulee kuin että niitä ei tule. Mutta saattaahan aina se viimeisen yön ihme tapahtua.