Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

”Mennään hiustenhalkomiseen” – Professorin mukaan reaktiot pääministerin Nato-lausuntoihin lähtivät ”tarpeettomille kierroksille”

LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN
Sanna Marin Helsingin Sanomien puheenjohtajatentissä keskiviikkona.

Reaktiot pääministeri Sanna Marinin (sd.) kansainväliselle yleisölle osoitettuun kommenttiin Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä lähti tarpeettomille kierroksille, tulkitsee Helsingin yliopiston tutkijakollegiumia johtava Tuomas Forsberg.

DEMOKRAATTI/STT

Demokraatti

Marin sanoi uutistoimisto Reutersin haastattelussa pitävänsä ”hyvin epätodennäköisenä”, että Suomi hakisi Nato-jäsenyyttä hänen toimikautensa aikana.

Marin sai kommentista paljon kritiikkiä varsinkin Nato-myönteisen oppositiopuolue kokoomuksen suunnasta.

Puolueen puheenjohtaja Petteri Orpo näkee sen kaventaneen Suomen hallitusohjelmaan sekä ulko- ja turvallisuuspoliittiseen selontekoon kirjattua Nato-optiota eli mahdollisuutta hakea sotilasliiton jäsenyyttä. Myös perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra on arvostellut Marinin kommenttia samalta kantilta.

-  Nyt lähdettiin tekemään yksittäisistä sanoista sellaisia tulkintoja, että annettu lausunto olisi kummallisempi tai linjasta poikkeavampi kuin se onkaan.

Kansainvälisen politiikan professorinakin toimiva Forsberg huomauttaa, että Marin kommentti on Suomen ulkopoliittisen linjan mukainen. Marin piti haastattelussa kiinni Suomen mahdollisuudesta liittyä sotilasliittoon ja päättää siitä itsenäisesti.

-  Periaatteellisen mahdollisuuden ylläpitäminen ja vaaliminen on paljon tärkeämpää kuin se, liitytäänkö vai ei, Forsberg sanoo STT:lle.

Tilanteen herkkyys näkyy reaktiossa

Forsberg arvioi, että kritiikkiä esittävät ennen kaikkea ne, jotka haluaisivat, että Suomi muuttaisi linjaansa eli hakisi Naton jäsenyyttä mahdollisimman pian. Myös Mariniin liittyvät aiemmat kohut ovat saattaneet yllyttää lisäämään ”pökköä pesään”, Forsberg arvelee.

-  Mennään hiustenhalkomiseen, mitä ”erittäin epätodennäköistä” tarkoittaa ja tulkitaanko se viestiksi siitä, ettei Suomi reagoisi mitenkään Venäjän mahdolliseen toimintaan.

Hänen mukaansa aiheesta leimahtanut kritiikki osoittaa asiaan liittyvää herkkyyttä. Nato-keskustelu on virinnyt Suomessa olennaisesti sen jälkeen, kun Venäjä viime vuoden lopulla keskitti joukkojaan Ukrainan läheisyyteen ja vaati länneltä takuita siitä, ettei Nato laajenisi enää itään.

Toisaalta Forsberg näkee tilanteessa yhtymäkohtia Georgian ja Ukrainan sotien alkamiseen.

-  Ei tässä ole mitään uutta sinänsä. Vastaavantyyppistä meillä oli 2008 tai 2014. Nato-keskustelu ottaa kierroksia aina, kun Venäjä tekee jotakin.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE