Yksi asia on kuitenkin käynyt varmaksi: Parlamentissa vuonna 2014 ensimmäisen kautensa suomalaismeppinä aloittanut Miapetra Kumpula-Natri (sd.) haluaa vaikuttaa Suomen ja Euroopan tulevaisuuteen myös jatkossa.

– Halusin selkeyttää ensi kevään muuten niin epäselvää tilannetta ja kertoa selvästi, että minne haen. Minulla on intoa jatkaa europarlamentissa myös seuraavana kautena. Tuli sellainen olo, että mitä sitä himmailemaan, kun on jo kovasti pyydetty, Kumpula-Natri perustelee syntynyttä päätöstään.

– Olen saanut Brysselissä itsestäni paljon irti ja kokenut, että olen voinut antaa myös paljon. Työ on tuntunut oikealta ja merkitykselliseltä.

– Euroopan unionin yhtenäisyyttä hajottavia voimia pelätään tulevan lisää. Kansalaisille pitää pystyä kaikissa jäsenmaissa osoittamaan vakavasti, miksi eurooppalainen yhteistyö on hyväksi myös kansalliselle vakaudelle, Kumpula-Natri arvioi.

Haasteita löytääkseen ei tarvitse tähytä edes EU:n rajojen ulkopuolelle. Myös unionin sisällä jopa oikeusvaltioperiaatteet ja naisten tasa-arvo ovat olleet joissain tapauksissa, jos nyt ei aivan uhattuna, niin ainakin kyseenalaistettuna.

– Olen ajatellut, ettei tällaisiin kysymyksiin tarvitsisi enää mennä, vaan kehitys kehittyisi eteenpäin. Mutta sitten näkeekin, että kehitys kehittyykin taaksepäin. Se on järisyttävää, Kumpula-Natri huokaa.

Vakauden ollessa koetuksella, oleellisimmaksi kysymykseksi nousee jälleen kerran se, millaiset ovat hyvän yhteiskunnan pilarit. Kumpula-Natrille vastaus on selvä.

– Eurooppalaiset arvot ja eurooppalainen yhtenäisyys. Mielestäni maailmanpoliittinen tilanne ajaa EU:ta yhä tiiviimpään yhteistyöhön. Ja se pitää vain toteuttaa rohkeasti. Se on myös Suomen etu.

Maailmanpoliittinen tilanne tosiaankin järkkyy ja Suomessakin on viime aikoina toistettu tiheään, miten monenkeskinen maailmanjärjestys ja sääntöpohjainen sopiminen ovat vaarassa. Mikä EU:n rooli on tässä, jos diplomatiakielestä siirrytään todellisuuteen?

– Pystyykö EU ottamaan yhtenäisenä kantaa maailmanpoliittisiin kysymyksiin. Tämä on ihan vanhan koulukunnan ulkopolitiikkaa. Ulkopolitiikan jälkeen tulee aina turvallisuuspolitiikka. Ja EU:ssa tehdään myös siinä kasvavissa määrin yhteistyötä, Kumpula-Natri selventää.

EU on alkanut laatia esimerkiksi yhteisiä turvallisuusanalyyseja ja myös kyberturvallisuuden takaamisessa tehdään paljon rinta rinnan. Lisäksi jäsenmaiden yhdessä hankkimista puolustustarvikkeista on käyty keskusteluita. Myöskään Afrikkaa tai kauppapolitiikkaa Kumpula-Natri ei unohda mainita.

– Ja sitten tietysti hyvä esimerkki on maahanmuuton luoma haaste. Se on selkeästi Euroopan yhteinen haaste, josta vaikkapa Suomi ei ole ulkona. Ja huomattavaa on, ettei Suomi olisi siitä ulkona, vaikkei se kuuluisikaan unioniin.

– Eräänlainen ”höttö”, että maahanmuuton ongelmat olisivat jotenkin EU:n vika, on aivan hassua.

Viime viikolla Brysselissä järjestetyssä huippukokouksessa jäsenmaiden päämiehet iloitsivat, että maahanmuuton suhteen päästiin viimeinkin eteenpäin. Eurooppa-neuvosto linjasi pitkien neuvotteluiden tuloksena, että Välimeren rannalle perustetaan siirtolaiskeskuksia. Yksityiskohdista ei kuitenkaan vielä sovittu, mutta sopimuksen on esitetty olevan perusta tuleville ratkaisuille, joita kipeästi tarvittaisiin.

Kumpula-Natrin on kuitenkin vaikea nähdä tehtyä sopimusta ”kauhean onnistuneena pohjana”.

– Ainoa hyvä puoli on ehkä se, että sieltä saatiin ulos jotkin päätelmät. Mutta kyllä tässä ollaan todella hataralla pohjalla, että mitä EU-pystyisi tekemään. Mutta katsotaan nyt, käsillä on varsin uusi tilanne.

Hän huomauttaa, miten nyt oikeastaan ensimmäistä kertaa pitkään aikaan myös Saksa tuntuu olevan hämmennyksen vallassa. Kumpula-Natri kertoo, miten esimerkiksi Saksan sosialidemokraatit eivät ole käyttäneet yhtään julkista puheenvuoroa Saksan hallituksen sisäisestä tilanteesta.

– Vakava havainto on, että oikeisto on EU:ssa tällä hetkellä sekaisin. Sinällään surullista katsoa, että hallituspuolue CDU:n ja CSU:n sisäinen ristiriita on niin suuri, että sitä katsotaan muualta henkeä haukkoen. Ja sitten on tämä EPP-ryhmän Itävallan liittokansleri Sebastian Kurz, joka tyrmäsi edellisen sovun. Ja lista jatkuu: unkarilainen pääministeri Viktor Orbán on aika murheellinen tapaus. Toivoisin todellakin, että oikeistossa päästäisiin ratkaisuhenkisyyteen.

Haasteita tosiaan varmasti riittää. Unionin yksi keskeisimmistä tehtävistä on auttaa jäsenmaitaan torjumaan niitä yhdessä. Mutta sen lisäksi unionilla on suuri merkitys myös positiivisena voimana esimerkiksi tulevaisuustyössä.

– Välillä Suomi on etunenässä digitalisaation hoitamisessa ja kehittämisessä. Mutta aina väillä huomaa, että Euroopasta tulee uutta ideaa ja sitä ihan havahtuu, että missäs tässä mennään. Se vaikuttaa myös omaan työni. Suomeen voi tuoda ideoita ja ajatuksia siitä, mitä on tapahtumassa maailmalla.

Teknologia ja tulevaisuus ovatkin olleet Kumpula-Natrilla vahvasti mukana loppuaan lähestyvällä kaudella. Hän on vaikuttanut erityisesti teollisuutta, tutkimusta ja energiaa käsittelevässä valiokunnassa mutta myös työllisyyttä ja sosiaaliasioita hoitavassa valiokunnassa. Hän kuvaileekin profiloituneensa Brysselin käytävillä ”digi- ja biotalousmepiksi”.

Ymmärsi sitä tai ei, vaasalaislähtöisen meppi on jättänyt konkreettisen kädenjälkensä kaikkien Euroopassa maasta toiseen matkustavien havaittavaksi. Kesäkuussa 2017 nimittäin unionin päätöksellä poistettiin Euroopan sisäisten verkkovierailujen maksut.

Käytännössä päätös tarkoitti, että esimerkiksi suomalaisetkin voivat soittaa ja tekstailla kotiin toisesta EU-maasta sekä surffailla netissä samaan hintaan kuin Suomessa. Kumpula-Natrilla oli vahva rooli uudistuksessa, sillä hän toimi roaming-esityksen esittelijänä. Lisäksi ensi viikolla valmistuu niin ikään Kumpula-Natrin neuvottelema telemarkkinapaketti, jossa luodaan pohjaa muun muassa nopeammille 5G-verkoille. Paketissa laitetaan myös katto kotimaasta ulos toiseen EU-maahan soitettavan puhelun hinnalle.

– Moneen EU-maahan soitettujen puhelujen hinnat jopa puolittuvat myös Suomessa, Kumpula-Natri myhäilee.

Mutta kuluneen reilun neljän vuoden pirtaan on mahtunut paljon muutakin.

– Päätin heti aluksi, että olen Suomen kahdella taloudellisella jalalla liikenteessä ja olenkin keskittynyt digitalisaatioon ja bioon, Kumpula-Natri naurahtaa.

– Kun metsäisestä maasta tulee, niin metsiin liittyvä teknologia ja uudet biotalouden innovaatiot ovat olleet sellainen omaleimainen asia, mihin olen pystynyt myös vaikuttamaan. Jätän tällaiset ”meppirankingit” omaan arvoonsa, mutta innovaatiopolitiikkaan nimeni on sitä kautta monta kertaa nostettu, hän kertoo.

Pienistä yksittäisistä lakihankkeista on syntynyt suurempia uomia, ja teknologisella kehityksellä on pyritty vaikuttamaan muun muassa koko maapallon tulevaisuutta uhkaavaan ilmastonmuutokseen. Kumpula-Natri luonnehtii, että työssä on ollut motivoivaa nähdä, miten suuri tavoite globaalin lämpenemisen hillitsemisestä on synnyttänyt eurooppalaista lainsäädäntöä, mikä puolestaan on johtanut kansallinen toteuttamiseen.

– Jos ajattelee jatkoa, niin ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun rinnalle on pakko tuoda vielä enemmän tällainen ”reilu siirtymä”. Tarkoitan tällä sitä, että kun vaaditaan yhteiskunnallisia muutoksia yhteiseksi hyväksi, niin se ei saa tarkoittaa yhteiskunnan jakaantumista voittajiin ja häviäjiin.

Sosialidemokraattien europarlamenttiehdokkaat asetetaan syksyllä. Kumpula-Natri kertoo olevan erittäin rohkaisevaa, että hän on saanut jo hyvin lyhyessä ajassa lähes 100 ilmoittautumisia tukiryhmään ja mukaan kampanjaan.

– Ja kyllä sekin on kiva kannustin, että joissain lehdissä nimeni on esiintynyt myös komissaari-spekulaatioissa, hän tunnustaa.

Kumpula-Natri kuitenkin painottaa heti perään, ettei hänen pyrkimyksensä ole avata mitään komissaari-kampanjaa.

– Mielestäni järjestys on se, että ensin käydään vaaleja ja vaalien jälkeen tehdään nimitysprosesseja. Suomessa Suomen hallitus nimeää komissaariehdokkaansa, jonka Euroopan parlamentti hyväksyy. On ihan uutta, että joku kampanjoisi komissaariksi, hän toteaa.

– Itse ajattelen niin, että demarit tekee sekä eduskuntavaaleissa, europarlamenttivaaleissa että myös mahdollisissa maakuntavaaleissa loistavan tuloksen. Itse olen ehdolla eurovaaleissa. Olen ainoastaan hyvin iloinen ja motivoitunut siitä, että työni näyttää siltä, että minua voidaan spekuloida nimitettäväksi komissaariksi.