Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Kotimaa

11.7.2019 13:42 ・ Päivitetty: 11.7.2019 13:42

Mihin pikavippejä käytetään? – Tutkimuksen tulos kertoo suuresta ahdingosta

Pikalainojen nostoon päädytään nykyisin, kun raha ei riitä päivittäismenojen hoitamiseen. Lainoilla rahoitetaan ruokaostoja, asumiskuluja ja aiemmin otettujen velkojen maksua, kertoo Takuusäätiön kehittämispäällikkö Minna Markkanen.

DEMOKRAATTI/STT

Demokraatti

Lainojen käyttökohteet kertovat Markkasen mukaan laajemmasta huono-osaisuuden kasautumisesta.

Rahapuhetta-tutkimuksessa 2 008 nettivastaajasta noin joka neljäs 25–44-vuotias on pikalainoja myöntävän rahoitusyrityksen asiakkaana. Tutkimuksen toteuttivat Takuusäätiö ja Marttaliitto yhteistyössä Osuuspankin kanssa.

– Lainanottajien iso osuus yllättää, sillä samalla 92 prosenttia vastaajista ilmoitti suhtautuvansa pikavippeihin kielteisesti, Markkanen sanoo.

Sukupuolten väliset erot ovat selviä suhtautumisessa oman talouden hallintaan.

Tilanteen parantamiseksi tulisi vahvistaa talousosaamista.

Eniten maksuhäiriöitä on 25–44-vuotiailla miehillä, joita on 15 prosenttia yhteensä 380 000:sta maksuhäiriöisestä suomalaisesta. Määrä kasvoi Asiakastieto Groupin mukaan vuodessa noin 4 000 ihmisellä.

Lisää aiheesta

– Miehet ovat ehkä liiankin myönteisiä oman tulevan taloustilanteensa suhteen, Marttaliiton hankekoordinaattori Erkki Ukkola arvioi.

Tilanteen parantamiseksi tulisi Ukkolan ja Markkasen mukaan vahvistaa kansalaisten talousosaamista. Huomioon tulisi ottaa yhteiskunnallisissa rakenteissa piilevä eriarvoisuus. Voidaan puhua ahdingosta.

– Pitäisi katsoa enemmän pikavippien ja maksuhäiriöiden yhteyttä huono-osaisuuteen, alhaiseen koulutustasoon ja yksinäisyyteen. Nämä ongelmat kasautuvat tyypillisimmin miehille, Markkanen sanoo.

Hänen mukaansa yksi ratkaisu tilanteeseen voisi olla kohtuuehtoisen sosiaalisen luototuksen laajentaminen valtakunnalliseksi.

– Se ei ole ihmelääke, jos rahat eivät riitä elämiseen. Perusturvan taso on liian matala ja sen varassa on vaikea tulla toimeen. Velkakierteen taustalla voi olla myös rahapelaamista tai taloudenhallinnan muita ongelmia.

STT–ANNA PESONEN-SMITH

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

Demokraatti.fi

Tilaa Demokraatti

Demokraatti on politiikkaan, työelämään ja kulttuuriin erikoistunut aikakauslehti, joka on perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895.

Kaikki ei ole sitä miltä näyttää.

Tilaa demokraatti →
2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE
KIRJAUDU